Kansanopisto
Wikipedia
Kansanopisto on sisäoppilaitos, jossa on erilaisia koulutuslinjoja. Opiskelu kansanopistossa kestää yleensä vuoden. Ainevalikoima vaihtelee opistoittain.
Suomessa on 91 kansanopistoa, näistä 74 suomenkielistä ja 17 ruotsinkielistä. 33 opistoa on taustayhteisöltään sitoutumattomia, kristillisiä on 44, yhteiskunnallisia 11 ja erityisopistoja 3. Opistojen toimintaa valvoo opetusministeriö ja ne kuuluvat Vapaan Sivistystyön lainsäädännön piiriin.
Kansanopistot ovat luonteeltaan sisäoppilaitoksia: opiskelu, asuminen ja vapaa-aika rytmittyvät mielekkääksi kokonaisuudeksi. Opiskelu kansanopistossa on kokonaisvaltaista: teorian ohella korostuu käytäntö, opiskelun ohella elämä, tiedollisten tavoitteiden ohella tunne-elämä. Kansanopistossa aikuinen opiskelija voi kehittää persoonallisuuttaan, kasvattaa tietoisuuttaan, kriittisyyttään ja vastuutaan yhteiskunnan jäsenenä sekä hankkia vaihtoehtoja oman elämänsä hallintaan.
Kansanopistot voivat itse päättää omista opetussisällöistään. Tietyt yleissivistävät aineet, kuten äidinkieli ja ilmaisutaito sekä vieraat kielet sisältyvät kuitenkin useiden linjojen opetukseen.
Kansanopistojen pitkäkestoiset linjat alkavat useimmiten elo-syyskuun vaihteessa ja päättyvät huhti-toukokuun vaihteessa. Linjat voivat kuitenkin olla myös 3-4 kuukauden mittaisia. Useimpien linjojen kesto on yksi työvuosi. Eri linjoilla voi opiskella 1-4 vuotta riippuen opiskelijan omista tavoitteista. Kukin kansanopisto päättää itse opetuksensa tavoitteista. Kansanopistojen toiminnasta vastaavat erilaiset, pääosin yksityiset kannatusyhdistykset, säätiöt ja järjestöt. Useiden opistojen taustalla on jokin yhteiskunnallinen tai kristillinen aatesuuntaus.
