Kalle Päätalo

Wikipedia

Kaarlo (Kalle) Alvar Päätalo (s. 11. marraskuuta 1919 Taivalkoskella, k. 20. marraskuuta 2000 Tampereella) oli tunnettu suomalainen kirjailija.

Sisällysluettelo

1 Elämäkerta
2 Tuotanto
- 2.1 Teokset
3 Kalle Päätalo -seura
4 Triviaa
5 Päätalosta kerrottua
6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Elämäkerta

Päätalo syntyi ja vietti lapsuutensa Taivalkosken Jokijärven kylällä tilallinen Lauri Herman Päätalon (1889–1964) ja Priitta-Stiinan (1896–1974, o.s. Neulikko) kahdeksanlapsisen perheen vanhimpana lapsena. Häntä ennen oli syntynyt lapsi, joka kuitenkin kuoli.

Päätalon vanhin sisar oli Martta. Seuraava sisar oli veli Manne (s. 1925). Manne kuoli puukotettuna 2. syyskuuta 1947.

Päätalo kävi kansakoulun 1928–1933, jonka jälkeen hän oli 13-vuotiaasta alkaen töissä savotoissa ja tukinuitoissa. Päätalo haaveili pienestä pitäen kirjailijan urasta. Hän piti lukemisesta niin paljon, että kirjastossa varattiin uudet kirjat Päätalolle ja hänen ystävälleen. Kerran Päätalo tilasi Helsingistä itselleen Mika Waltarin kirjan Aiotko kirjailijaksi?.

Armeijaan hän lähti vapaaehtoisena talvisodan aikana. Jatkosodassa hän haavoittui ja palveli sen jälkeen Siiranmäen vankileirillä. Sodan jälkeen Päätalo muutti Tampereelle. Päätalo työskenteli kirvesmiehenä rakennustyömailla. Hän meni teknilliseen kouluun syksyllä 1947 ja valmistui rakennusmestariksi 1949 Tampereen teollisuuskoulusta. Hän rakensi Tampereen Messukylään Kirvestielle itselleen ja vaimolleen talon, joka valmistui lokakuussa 1950. Hän työskenteli Taivalkosken kunnan rakennusmestarina 1951–1952.

Päätalo avioitui Helvi Ojalan kanssa 28. toukokuuta 1944. Heidän avioliittonsa päättyi eroon. Toisen avioliittonsa Päätalo solmi 14. syyskuuta 1955 Elli Helena Janakan kanssa. Heille syntyi kaksi tytärtä: Riitta Liisa 1956 ja Elina Tuulikki 1959. Vaimo jaksoi kannustaa Päätaloa, vaikka Päätalon ensimmäiset kirjoitukset palasivat kustantajalta takaisin. Päätalon isä Hermanni alkoi vasta vanhoilla päivillään ymmärtää poikaansa ja kehui kuinka "näpsäkän" työn Kalle oli keksinyt.

Esikoiskirjaansa Ihmisiä telineillä Päätalo ryhtyi kirjoittamaan tammikuussa 1956 ja sai sen valmiiksi 1958. Päätalo alkoi menestyä kirjailijana, ja teoksia syntyi tiheään tahtiin. Vapaaksi kirjailijaksi hän jäi 1963. Kirjailijaliittoon hän liittyi 1961.

Päätalolle myönnettiin professorin arvo joulukuussa 1978. Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan kunniatohtoriksi hänet vihittiin kesäkuussa 1994. Vuonna 1999 hän sai Väinö Linnan palkinnon ja Suomi-palkinnon.

Kalle Päätalo eli Tampereella unohtamatta kuitenkaan kotipitäjäänsä Taivalkoskea. Hän kävi kotipitäjässään usein. Päätalo kuoli keuhkosyöpään Tampereella 20. marraskuuta 2000. Kalle Päätalon muistomerkki julkistettiin Taivalkosken keskustorilla kesällä 2005.

[muokkaa] Tuotanto

Päätalo kuvasi teoksissaan usein metsä- ja rakennustöitä, joista hänellä oli paljon omakohtaisia kokemuksia. Päätalon koko tuotanto kertoo köyhyydestä ja kurjuudesta, rehellisellä työllä kunnon elinmahdollisuuksien puolesta ponnistelevasta kansanosasta.

Päätalo on kirjoittanut kaksi sarjaa, Koillismaa- ja Iijoki-sarjat. Koillismaa-sarjaan kuuluu viisi ja Iijoki-sarjaan 26 teosta. Yhteensä Päätalo kirjoitti 39 romaania, kolme näytelmää ja kolme kertomuskokoelmaa.

Iijoki-sarjassa hän kuvaa elämäänsä varhaislapsuudesta vanhuuteen. Iijoki-sarjan henkilöiden nimet ovat Taivalkosken kuvausten osalta oikeita ja myöhempien vaiheiden osalta peitenimiä. Päätalo on merkittävä koillismaalaisen selkoskulttuurin kuvaaja.

Päätalo kirjoitti kirjansa vanhalla kirjoituskoneella, ja hän kirjoitti jokaisen kirjan kolmeen, jopa neljään kertaan täysin uudelleen. Vuodesta 1986 Päätalolla oli jo tietokone. Eräässä haastattelussa hän sanoi, että häntä hävettää tietokoneen käytön helppous ja se, miten vaivatonta käsikirjoituksen teko tietokoneella oli.

[muokkaa] Teokset

Koillismaa-sarja

Koillismaa (1960)
Selkosen kansaa (1962)
Myrsky Koillismaassa (1963)
Myrskyn jälkeen (1965)
Mustan lumen talvi (1969)

Iijoki-sarja

Lapsuus ja nuoruus Taivalkoskella:

Huonemiehen poika (1971)
Tammettu virta (1972)
Kunnan jauhot (1973)
Täysi tuntiraha (1974)
Nuoruuden savotat (1975)
Loimujen aikaan (1976)

Armeija- ja sotavuodet:

Ahdistettu maa (1977)
Miinoitettu rauha (1978)
Ukkosen ääni (1979)
Liekkejä laulumailla (1980)
Tuulessa ja tuiskussa (1981)

Avioliitto, muutto Tampereelle, opiskeleminen rakennusmestariksi:

Tammerkosken sillalla (1982)
Pohjalta ponnistaen (1983)
Nuorikkoa näyttämässä (1984)
Nouseva maa (1985)
Ratkaisujen aika (1986)
Pyynikin rinteessä (1987)
Reissutyössä (1988)
Oman katon alle (1989)

Takaisin Taivalkoskelle kunnan rakennusmestariksi:

Iijoen kutsu (1990)
Muuttunut selkonen (1991)
Epätietoisuuden talvi (1992)

Paluu Tampereelle, avioero ja uusi perhe, kirjailija-uran aloitus:

Iijoelta etelään (1993)
Pato murtuu (1994)
Hyvästi, Iijoki (1995)
Pölhökanto Iijoen törmässä (1998)

Muu tuotanto

Ihmisiä telineillä (1958)
Ennen ruskaa (1964)
Koillismaa kuvina (1964, kuvat: Reino Rinne)
Viimeinen savotta (1966)
Nälkämäki (1967)(kuuluu asiallisesti Iijoki-sarjaan osien Tuulessa ja tuiskussa ja Tammerkosken sillalla -osien väliin.)
Kairankävijä (1968)
Höylin miehen syksy (1970)
Susipari (1971)
Reissumies ja ämmänlänget / Ankara maa (1976 Päätalo ja Annikki Kariniemi yhteisteos)
Sateenkaari pakenee (1996)
Juoksuhautojen jälkeen (1997)
Mustan Lumperin raito (1999)
Selkosten viljastaja (2000)
Kannaksen lomajuna (2001)
Vikke Nilon tarina (2002)
Isäni Hermanni (2003)
Riitun poika (2004)
Ihmisiä Iijoen törmällä (2005)
Montuissa ja tellingeillä (2006)

[muokkaa] Kalle Päätalo -seura

Kirjailijan tuotantoa vaalii vuonna 1979 perustettu Kalle Päätalo -seura ry., jossa on noin 700 jäsentä. Seura julkaisee keväisin ilmestyvää lehteä nimeltä Päätalosanomat. Taivalkoskella järjestetään joka vuosi myös Päätalopäivät. Seuraavan kerran tapahtuma pidetään 6.-8. heinäkuuta 2007.