Kalenteri
Wikipedia
Kalenteri (latinan sanasta calendarium, tilikirja) on vuotuisen ajanlaskun esitys, tapa kuvata ajan jaksoja, yleisimmin päiviä päivämäärinä. Kalenterit perustuvat yleensä taivaankappaleiden liikkeisiin. Länsimainen kalenteri perustuu auringon kiertoon, ja tärkeitä siinä ovat vuodenajat, jotka pyritään pitämään paikoillaan. Kalenteri voi perustua myös kuunkiertoon, jolloin uuden vuoden paikka vaihtelee vuodenaikoihin nähden, ja kalenterivuosi on lyhyempi. Tällaisia ovat esimerkiksi juutalaisuuden ja islamin kalenterit.
Sanalla kalenteri tarkoitetaan paitsi vuosittaisen ajanlaskun ilmaisua myös kalenterijulkaisua eli teosta, jossa kalenteri on kuvattu. Tavallisesti kalenterit sisältävät vuosittaisen kalenteriosan (kalendaario) sekä muita tietoja, esimerkiksi erilaisia katsauksia ja luetteloita. Suomessa kalenteria on vanhastaan kutsuttu almanakaksi.
Sanaa kalenteri käytetään myös muista vuotuisista käsi- ja muistikirjoista. Sana kalenteri voi siis tarkoittaa päivyriä, muistiota tai käsikirjaa.
Kalenteriksi on myös kutsuttu runoja ja muita kirjoitelmia sisältäviä julkaisuja.
- Kalendaarinen tarkoittaa ajanlaskun mukaista.
- Kalendaario on varsinainen ajanlaskua koskeva osa kalenterijulkaisussa.
- Kalenterivuorokausi on 24 tunnin pituinen aika keskiyöstä keskiyöhön.
- Kalenterikuukausi on kuukauden ensimmäisen ja viimeisen päivän välinen aika.
- Kalenterivuosi on aika 1.1.—31.12.
[muokkaa] Luettelo kalentereista
- Gregoriaaninen kalenteri
- Islamilainen kalenteri
- Juliaaninen kalenteri
- Juutalainen kalenteri
- Kiinalainen kalenteri
- Mayakalenteri
- Muinaisen Egyptin kalenteri
- Neuvostokalenteri
- Roomalainen kalenteri
- Vallankumouskalenteri
- Venäläinen kalenteri
