Keskustelu:Kajaanin linna

Wikipedia

Mielestäni kyseisessä artikkelissa tulisi voida säilyttää lähteellinen viite tarinaan tai taruun, johon linna oleellisesti kuuluu. Tälläistä tietoa ei tavallisesta tietosanakirjasta löydä. --Inzulac 15. marraskuuta 2006 kello 14.10 (UTC)

Minäkin hieman ihmettelin, että tuo käyttäjän Trainthh 20. syyskuuta, 2006, lisäämä kappale poistui nyt kokonaan. Vaikka tavallaan ymmärrän ML:n kannan (kyseinen tarina on osa Bockin perheen saagaa, jolle on oma artikkelinsa), niin asiassa kannattaa kuitenkin huomioida seuraavat seikat:

1. Maatutkaluotaushankkeisiin ei oltaisi ryhdytty ilman ko. tarinaa. Nyt, kun motiivia ei mainita, lukija ihmettelee, että jalkaväkimiinojako ne siellä etsivät.
2. Tarina on erittäin tunnettu. Se on mainittu useissa Kajaanin linnaa käsittelevissä lehtiartikkeleissa, ja se on saanut kansainvälistäkin huomiota. Tästä syystä tarina on esitelty myös tuossa Reijo Heikkisen Kajaanin linna -kirjassa.
3. Tarinan lisäämä kiinnostus linnaa kohtaan lienee ainakin epäsuorasti vaikuttanut päätökseen kävelysillan rakentamisesta sekä joihinkin keskusteluihin koskien linnan restaurointia. ("All publicity is good publicity!")

Näyttääkin siltä, että tarina on nyt jo joka tapauksessa osa Kajaanin linnan historiaa. --Sumafi 15. marraskuuta 2006 kello 15.13 (UTC)

Maatutkaluotaushankkeisiin ei oltaisi ryhdytty ilman ko. tarinaa.. No huh huh! Tarinahan on aivan propellipäistä sekoilua. Linna rakennettiin oikeasti 400 vuotta ristiretkien jälkeen. Mikä noiden maanluotausoperaatioiden takana olikin, niin Ior Bockin keksimällä tarinalla ei ole niiden kanssa mitään tekemistä. --ML 15. marraskuuta 2006 kello 15.21 (UTC)

Välttämättä Bock ei ole keksinyt tarinaa vaan kuullut sen jostain ja siten littänyt sen saagaansa. Samankaltainen tarina on Olavinlinnasta, jossa neito elävältä haudattiin tornin muuriin ja myöhemmin muurista kasvoi pihlajapuu. --Inzulac 15. marraskuuta 2006 kello 15.30 (UTC)

Ainakin artikkeli sanoi, että tarina on Ior Bockin keksimä (tai sanotaan että peräisin Ior Bockilta, jos joku haluaa uskoa Bockin suvussa välittyneeseen esoteeriseen tietoon ;-)). Jonkin linnaan liittyvän tunnetun kansantarinan nyt voisikin kuvailla artikkelissa, vaikka sekään ei olisi sieltä tähdellisimmistä päästä.--ML 15. marraskuuta 2006 kello 15.36 (UTC)

Et ilmeisesti ehtinyt lukea tuota aiemmin poistamaasi kappaletta kovin tarkkaan – mikä tuossa ristiretkien ajankohdassa sinua häiritsee? Geo-work Oy:n 1990-luvulla suorittaman maatutkaluotaustyön tilasi Juha Javanainen, Bockin perheen saaga -kirjan toimittaja. Vuoden 2000 hankkeessa puuhamiehenä oli Norjalainen Bo Olsson, Ior Bockin hyvä ystävä. On selvää, että molemmissa tapauksissa alkuperäinen inspiraation lähde oli mainittu tarina. Mutta onhan artefaktien etsiminen tuollaisesta paikasta tietysti mielenkiintoista jo itsessäänkin. --Sumafi 15. marraskuuta 2006 kello 15.49 (UTC)

Jahas, no ehkä jutut myös niistä luotauksista kannattaa poistaa. Kun en tiennyt Bock-kytköstä kuvittelin, että edes niissä olisi jotain vakavastiotettavuutta, mutta eipä taida olla, vaikka joku geofysiikan teekkari onkin saatu vedettyä mukaan. Ristiretkien ajankohdassa häiritsee se, että Bockin mukaan linnassa on ristiretkiajalta peräisin oleva aarre, vaikka linna rakennettiin todellisuudessa 1600-luvulla (jep jep, ajatuskulun taustalle on keksitty sitten kuvitelma samassa paikassa sijanneesta vanhemmasta linnasta, mikä on täysi järjettömyys jo periaatteessa). Tämä on Bock-mytologialle kai aika tyypillinen aikatasojen sekoittaminen.--ML 15. marraskuuta 2006 kello 16.06 (UTC)

Luepa tämä: http://www.bocksaga.de/kajani_project.htm --Inzulac 15. marraskuuta 2006 kello 16.11 (UTC)

Kyseenalaistat samassa viestissä (1) vuodesta 1986 toimineen Geo-work Oy:n ja Tomi Herrosen ammattitaidon; (2) hypoteesin koskien Ämmäkosken saaren varhaista rakennushistoriaa; ja (3) Ior Bockin ajantajun. Perustelusi ovat "eipä taida olla", "täysi järjettömyys" ja "kai aika tyypillinen". Odotamme parempia perusteluita sille, miksi poistit käyttäjän Trainthh 20. syyskuuta lisäämän ja minun aiemmin tänään täydentämän kohdan artikkelista.

Tarinan mukaan aarre ei ole linnassa vaan se on haudattu kaivoon, joka on ollut paikassa, jossa on nykyisen linnan piha. Strategisen sijaintinsa vuoksi on suorastaan todennäköistä, että saarella on ollut rakennus jo 1200-luvulla. Artikkelissa kannattaisikin erikseen mainita tästä hypoteesista vaikka omana kohtanaan (muistelen hypoteesia käsitellyn ainakin Kainuun sanomissa).

Tarinalla on linnan kannalta joka tapauksessa jo nyt se rooli, että sen perusteella pihan maaperää on päädytty luotaamaan, jonka tuloksena linnanpihalta on paikallistettu suurehko metallinen kohde. Tämä siis täysin riippumatta siitä, miksi esine osoittautuu, jos se joskus ylös kaivetaan. Tältä osin tarina liittyy kiistattomana faktana linnan viimeaikaisiin tapahtumiin. --Sumafi 15. marraskuuta 2006 kello 16.55 (UTC)

En kyseenalaistanut Geo-Workin ja Tomi Herrosen ammattitaitoa. Kyllä se varmaan moitteeton omalla alalleen, eli maanluotauksessa (tai missä kummassa) on. Eritoten Geo-Work tekee varmaan tietysti minkä tahansa työn, mikä siltä tilataan. Tuollaiset tutkimukset eivät kerro paljon muusta kuin siitä, että Bockille jostain kummallisesta syystä on löytynyt seuraajia ja jopa rahallisia tukijoita. Tuo selitys, että aarre oli aikaisemmassa linnassa (sen kaivossa), on sikäli naurettava, että siinä tapauksessa kannattaisi varmaan ensin etsiä todisteita siitä aikaisemmasta linnasta (tai sen kaivosta), ennen kuin ryntää etsimään kyseisessä linnassa (kaivossa) ollutta aarretta. Nykynäkemyksen mukaan kun ensimmäinen linna on tehty 1600-luvulla. Mitä sitten, että linnanpihalta on paikallistettu suurehko metallinen esine? Suurehkoja metallisia esineitä on varmaan Suomen maasto täynnä. Summasummarum: koko juttu vaikuttaa aivan höpö höpöltä, jota ei kannattaisi laittaa tänne. --ML 15. marraskuuta 2006 kello 20.09 (UTC)

Sotket asioita. Bockilla itsellään ei ole Kajaanin linnasaaren tutkimusten kanssa mitään tekemistä. Tietojeni mukaan hän ei ole saanut rahallista tukea muualta kuin Suomen valtiolta eläkkeen muodossa. --Sumafi 15. marraskuuta 2006 kello 22.29 (UTC)

Tarinaa ei tarvitse tässä artikkelissa kertoa, mutta hyvä jos kerrotaan tutkimuksista ja metalliesineestä. Ior Bockista voisi kyllä olla maininta, jos hän sai tutkimukset aikaan. Jos sieltä löytyy oikeasti se Bockin lyijylaatikko vai mikälie, niin sitten tarinan voi liittää. Tuohirulla 15. marraskuuta 2006 kello 19.51 (UTC)

Bockin ei voida sanoa saaneen tutkimuksia aikaan. Hän ei ole osallistunut hankkeeseen muuten kuin välillisesti – kertomalla tarinan, joka on toiminut inspiraationa. Lisäksi ainakin Bo Olssonin kiinnostus aiheeseen näyttää perustuvan myös muihin lähteisiin. Artikkelimme ongelma nykymuodossaan on kuitenkin se, että motiivia maatutkaluotauksien suorittamiselle ei kerrota (varsinkin kun löydös sopii 100% tarinaan), mutta sen sijaan Henrik Liliuksen jälkeenpäin esittämä vaihtoehtoinen selitys mainitaan. --Sumafi 15. marraskuuta 2006 kello 21.55 (UTC)

Lisäsin motiivin. Jääköön tarina kerrottavaksi muualla. --Sumafi 16. marraskuuta 2006 kello 11.06 (UTC)

Käyttäjä ML poisti kohdan 2006-11-18 todeten yhteenvedossa: "joutava metalliesine ja Ior Bock-satu halventavan trivia-otsikon alle." Että näin. --Sumafi 18. marraskuuta 2006 kello 13.51 (UTC)

On hyvä että joku vähän rajoittelee Bockin opetuslasten toimintaa. On aika vastuutonta ruveta levittelemään asiallisissa artikkeleissa Bockin päässä syntyneitä juttuja, joilla ei ole pienintäkään todellisuuspohjaa. Eikö riitä että ne kerrotaan siellä Bockia koskevissa artikkeleissa, joita näemmä mustasukkaisesti vahditaan? Olin jo vähän pelännyt mitä siitä seuraa. Tässä se nyt nähdään: ne leviävät kohta kuin syöpä tai rutto. Kun jokainen vähänkin asiaan perehtynyt tietää Bockin mielikuvituksen lennon, on suorastaan velvollisuus pitää jutut korkeintaan vain siellä omassa hiekkalaatikossa. --Ulrika 18. marraskuuta 2006 kello 14.34 (UTC)

Kajaanin linnan pihalla on vuosina 1991, 1994 suoritettu Geo-work Oy:n, ja vuonna 2000 Oulun yliopiston toimesta maatutkaluotauksia. Alkuperäinen motiivi tutkimuksille oli Bockin perheen saagan linnasaaren kätköä koskevan kertomuksen todentaminen. Tutkimusten huomio on kuitenkin 15 vuoden aikana siirtynyt yleisemmälle tasolle. Museoviraston pääjohtajan, Henrik Liliuksen esittämä vaihtoehtoinen selitys saadulle havainnolle on yhtä kiinnostava hypoteesi ja motiivi jatkotutkimuksille. Asiasta on kirjoiteltu paljon Kainuun Sanomissa, ja hanke on tuonut linnalle – ja Kajaanille – uudenlaista julkisuutta, turismiakin. Kiinnostuneet voivat lukea tutkimuksista lisää paikassa www.kajaneborg.com. --Sumafi 18. marraskuuta 2006 kello 14.49 (UTC)

Olen pahoillani Liliuksen (ja muidenkin kajaneborg-sivulla mainittujen) puolesta, että hänen nimensä on sotkettu tähän soppaan. --Ulrika 18. marraskuuta 2006 kello 15.11 (UTC)