Jules Massenet
Wikipedia
Jules-Émile-Frédéric Massenet oli ranskalainen säveltäjä, nykyään tunnettu eritoten oopperoistaan. Massenet syntyi Montaud'ssa, Saint-Etiennessä 12.5. 1842 ja kuoli Pariisissa elokuun kolmantenatoista päivänä vuonna 1912.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nuoruus
Opiskeltuaan Ambroise Thomas'n johdolla Pariisin konservatoriossa Massenet voitti Prix de Romen ja muutti kolmeksi vuodeksi Roomaan. Italiassa hän meni naimisiin ja tapasi mm. Frans Lisztin. Hänen ensimmäinen oopperansa oli yksinäytöksinen Grand'Tante Opéra-Comiquessa 1867. Ranskan-Preussin sodan sytyttyä Massenet pisti nuottivihkonsa hyllylle ja astui isänmaan palvelukseen sotilaan ominaisuudessa, mutta palasi vuoden kuluttua sävellystyöhön.
[muokkaa] Menestysvuodet
1870-luvun alun kahdella oopperalla, Don César de Bazanilla ja Marie-Magdaleinella Massenet nousi valokeilaan, saaden tunnustusta mm. Tshaikovskilta ja Gounod'lta. Suursuositussa Manonissa Massenet käytti johtoaiheita, minkä vuoksi häntä nimitettiin Mademoiselle Wagneriksi, ehkä hieman kateudestakin sillä Massenet oli tällöin Ranskan suosituin oopperasäveltäjä. Manonin jälkeiset kolme oopperaa Le Cid, Le Mage ja Esclarmonde eivät menestyneet mutta 1892 Massenet iski jälleen kultasuoneen Wertherillä.
[muokkaa] Massenet opettajana
Vuosina 1878-1892 hän toimi Pariisin konservatoriossa professorina, opettaen sävellystä. Hänen kuuluisimpia oppilaitaan ovat olleet Paul Vidal, George Enescu, Ernest Chausson ja Gustave Charpentier ja suomalainen Armas Järnefelt.
[muokkaa] Myöhemmät vaiheet
Joksikin aikaa Massenet siirtyi verismo-oopperoihin, mutta palasi vanhaan, kevyempään ja lyyrisempään tyyliinsä. Ranskalaiset musiikkivirtaukset olivat kuitenkin muuttaneet suuntaa eivätkä Massenet'n vuosisadan vaihteen jälkeen sävelletyt oopperat ehkä Don Quichottea lukuun ottamatta saavuttaneet menestystä.
[muokkaa] Teokset
Oopperoiden lisäksi Massenet sävelsi myös balettimusiikkia, oratorioita ja kantaatteja, orkesteriteoksia sekä lauluja. Vincent d'Indy kuvaili hänen varhaisempia oopperoitaan ja oratorioitaan "puoliuskonnollisesti eroottisiksi". Massenet antoi itsekin ymmärtää ettei juuri perusta "jeesushömpötyksistä", mutta tekevänsä niitä mikäli yleisö niin haluaa. Hänen teoksistaan voi löytää myös itämaisia vaikutteita koko uran ajalta.
[muokkaa] Oopperat
[muokkaa] Massenet'sta sanottua
"Niin kuin jokaisella italialaisella muusikolla on itsessään pieni osa Verdiä tai Puccinia, kantaa jokainen ranskalainen sydämessään vähän Massenet'a." -Francis Poulenc
