Johann Friedrich Herbart
Wikipedia
Johann Friedrich Herbart (4. toukokuuta 1776 Oldenburg – 14. elokuuta 1841 Göttingen) oli saksalainen filosofi, psykologi ja "tieteellisen pedagogiikan" perustaja. Herbartin pyrkimyksenä oli luoda systemaattinen ja looginen kasvatustieteellinen oppirakennelma, joka rakentui etiikasta ja psykologiasta. Etiikan tehtävänä oli osoittaa päämäärät, johon kasvatuksen tulee pyrkiä ja psygologian tuli näyttää keinot, joiden avulla nämä päämäärät voitiin saavuttaa. Tästä huolimatta on tätä järjestelmää pidettävä spekulatiivisena sillä se muodostuu toisiinsa liittyvistä päätelmistä, jotka perustuu hänen omiin filosofisiin näkemyksiin.
- Oppi mielteiden omaksumisesta, havainnot muuttuvat ihmisen mielessä mielteiksi ja se miten mielteille käy riippuu siitä onko niille tarttumapintaa aiemmissa mielteissä jos on niin ne vahvistuvat ja säilyvät jos ei niin eivät pysy tajunnassa.
- Oppi harrastuksesta ja siveellisestä luonteesta, mielteiden onnistunut yhteen liittyminen saa aikaan halun laajentaa miellejoukkoa-> Harrastus Herbartin mukaan.
- Oppi kasvatuksen keinoista, koulun perusopetussuunnitelma oli laadittava siten, että se vahvistaa lapsen luontaisia harrastuksen alueita. Eli rakentui lapsipsykologisten lähtökohtien mukaan, ei yhteiskunnallisten tarpeiden mukaan.
Neljän vaiheen opetusteoria: ns. muodollisten asteiden järjestelmä, eli oikea oppisen tunnin tai jakson rakenne:
- asian kiireetön ja selkeä tarkastelu
- assosiaatio eli mielteen yhdistäminen aiempiin mielteisiin
- systeemin vaihe: mielteiden sukulaisuuden tarkastelu korvataan asioiden loogisten yhteyksien tarkastelulla
- metodin vaihe: opittua sovelletaan uusiin ongelmiin
Nämä oli siis suosion salaisuus, mutta samalla yksi eniten kritisoitu Herbartin opin osa-alue.
