Jan Stenfors
Wikipedia
Jan Stenfors (tunnetaan paremmin vanhalla taiteilijanimellään Nasty Suicide) syntyi 27. helmikuuta 1963. Jan Stenfors on suomenruotsalainen muusikko, joka muistetaan erityisesti Hanoi Rocksin kitaristina ja alkuperäisjäsenenä. Hanoi Rocksin hajoamisen jälkeen hän soitti vanhojen Hanoi Rocks-jäsenten kanssa eri kokoonpanoissa ja yhtyeissä, mm. Demolition 23:ssa ja Cherry Bombzissa. Stenfors siirtyi siviilielämään vuonna 1995 ja lopetti muusikkoelämän vuonna 1997.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ura
[muokkaa] Uran alkuvaiheet 1976-1979
Jan Stenfors tapasi syksyllä 1976 koulussaan Botby Högstadieskolanissa ruotsinsuomalaisen paluumuuttujan Antti Hulkon. Alussa Stenforsia harmitti, että kouluun oli tullut toinen "kilpailijakitaristi". Pian he kuitenkin ystävystyivät ja Stenfors, jota tuolloin kutsuttiin Nasseksi, tutustui Hulkon kanssa pyöriessään helsinkiläisiin muusikoihin kuten Maukka Perusjätkään ja Ralf Örniin. Samoissa piireissä hän tutustui myös Matti "Macke" Fagerholmiin.
Ensimmäiset levytyksensä Stenfors teki, kun Hulkko lähti takaisin Ruotsiin jättäen yhtyeensä Briardin kitaristin paikan Stenforsille. Stenfors soitti Briardin viimeisellä levyllä, singlen Rockin` on the beach/Miss world B-puolella. Hän myös soitti Miettisen Hilse-lp:llä kappaleessa Philosophy.
[muokkaa] Hanoi Rocks
Matti Fagerholm ja kitaristi Stefan Piesnack pyysivät Stenforsia yhtyeensä toiseksi kitaristiksi Pelle Miljoona & 1980 Viimeinen syksy albumin julkaisutilaisuudessa Herttoniemen vanhalla ruotsalaisella kansakoululla syksyllä 1979. Yhtyeeseen kuuluivat myös basisti Peki Sirola ja eräs tuntematon rumpali Nedo. Piesnack oli potkittu juuri aiemmin Pelle Miljoona & 1980:sta huumesekoilujen vuoksi. Yhtyeen nimeksi tuli Hanoi Rocks. Tämä kokoonpano soitti Ämy-festivaaleilla, Latosaaressa ja Tavastialla. Hanoi Rocksin taustavaikuttajana toiminut, nimensä Andy Suicideksi muuttanut Hulkko nimesi Stenforsin Nasty McCoyksi. Kun kokoonpanon yhteistyö ei toiminut ja poliisin huumeryhmä pidätti Piesnackin, yhtye tuli tämän muotoisena tiensä päähän. Syksystä 1980 Sami Takamäki ja Antti Hulkko jättivät menestyneen Pelle Miljoona Oy:n ja perustivat uuden Hanoi Rocksin Nasty Suiciden ja nimensä Michael Monroeksi muuttaneen Matti Fagerholmin kanssa. Hulkko eli Andy McCoy ja Stenfors eli Nasty Suicide olivat samoihin aikoihin vaihtaneet keskenään toistensa taiteilijanimiä.
Hanoi Rocks siirtyi ensin Tukholmaan ja sieltä myöhemmin sitten Lontooseen, josta tuli yhtyeen uusi kotikaupunki. Lontoossa yhtye tutustui rockin rinnakkaisilmiöihin, kuten vapaaseen seksiin, huumeisiin ja alkoholiin. Erityisesti Andy McCoy ja Nasty Suicide kunnostautuivat huumesekoiluissa ja rankassa rock 'n' roll- elämäntavassa. Suiciden elämä meni vuosina 1982-1983 niin lujaa, että hänen yhtyeestä erottamista mietittiin kesällä 1983. Yhtye joutui käyttämään tähän aikaan muutamalla keikalla varakitaristia Suiciden sairaalahoidon vuoksi. Suiciden maksa ja muu ruumis petti eräillä rock-festivaaleilla hänen nautittuaan kolme-nljä päivää yhteen menoon heroiinia, kokaiinia, hassista ja kaksi viinapullollista.
Vuonna 1983 Nasty Suicide vieraili myös muiden yhtyeiden ja artistien levyillä yhdessä muiden Hanoi Rocksin jäsenien kanssa. Suicide vieraili Johnny Thundersin Que sera, sera albumilla yhdessä McCoyn kanssa, sekä levytti Monroen, McCoyn, Sam Yaffan ja Razzlen kanssa albumin Fallen Angels yhdessä Knoxin kanssa.
[muokkaa] Hanoi Rocksin hajoamisen jälkeinen ura
Yhtyeen lopunalku oli rumpali Razzlen kuoleminen auto-onnettomuudessa. Helsingin uudenvuoden 1985 keikan jälkeen basisti Sam Yaffa ilmoitti eroavansa yhtyeestä. Parin eri kokoonpanokokeilun jälkeen Michael Monroe erosi yhtyeestä, jättäen alkuperäisjäsenet McCoyn ja Nasty Suiciden. McCoy ja Suicide perustivat vuonna 1986 uuden yhtyeen Cherry Bombz, joka suurista unelmista huolimatta epäonnistui. McCoy ja Suicide tekivät myös akustisen albumin Silver Missiles And Nightingales, jota pidetään kuitenkin hyvänä osoituksena kaksikon soittotaidoista ja McCoyn sävellyskyvyistä. Albumin jälkeen he myös keikkailivat nimellä The Suicide Twins, joka sekin oli jonkinasteinen fiasko. The Suicide Twinsin ajaksi Suicide muutti nimensä Nasty Superstariksi.
Vuonna 1987 Nasty Suicide yritti perustaa yhtyeen nimeltä GangBangBand yhdessä Rene Bergin kanssa. Levy oli 12-tuumainen single ja se oli nimetty Alex Harveyn kappaleen mukaan. Suicide riintautui yhtyeensä kanssa ja poistatti nimensä kannesta. Tätä päätöstä hän katui, mutta ei saanut nimeään enää takaisin ennen painoon menemistä.
1980-luvun loppuvuosina Suiciden muusikkoura takkusi. Hänellä oli demotason yhtye Weird Things, jonka kokoonapano ja nimi muuttui moneenkertaan West End Centraliksi ja lopulta Soho Vultureksi. Tämän jälkeen vuonna 1989 Nasty Suicide muutti muiden Hanoi Rocks jäsenten luo Yhdysvaltoihin. Hän soitti Michael Monroen soololevyllä Not Fakin' It ja tämän jälkeen perusti viimeisen Hanoi Rocks-basistin, Timo Kaltion kanssa yhtyeen, Cheap and Nasty. Nasty Suicide kuitenkin karkotettiin maasta työluvan puuttumisen takia. Yhtye kuitenkin seurasi häntä Lontooseen, jossa tehtiin yksi levy Beautiful Disaster. Suicide kierteli ympäri Eurooppaa ja Japania, kunnes Michael Monroe kutsui hänet vuonna 1994 yhtyeeseensä Demolition 23.. Samana vuonna Nasty Suicide levytti viimeisen Cheap and Nasty- levyn Cool Talk Injection.
[muokkaa] Muusikko-uran loppu
Vuonna 1995 Suicide jätti Demolition 23:n ja aloitti iltalukion Helsingissä. Lukio oli jäänyt kesken vuonna 1980 Hanoi Rocksin ja musiikin takia. Suicide muutti nimensä takaisin Jan Stenforsiksi kyllästyttyään rock-elämään. Hän oli jo raitistunut aiemmin 1980-luvun lopussa. Hän vielä teki viimeisen levynsä Vinegar blood, jossa soittivat hänen veljensä, isänsä ja Sam Yaffa. Hän teki muutamia soolokiertueita Suomessa ja Japanissa vuonna 1997, minkä jälkeen keskittyi opintoihinsa, joista valmistui farmaseutiksi. Hän jatkaa nykyisin opiskelujaan proviisoriksi.
Stenfors esiintyi uuden vuoden aattona 2003 uudelleen syntyneen Hanoi Rocksin kanssa Turun Caribiassa, mutta ihailijoiden pettymykseksi hän ilmoitti tämän olevan vain palvelus vanhoille Hanoi Rocks -yhtyekavereilleen, jotka olivat jääneet ilman toista kitaristia, koska Costello Hautamäki oli eronnut Hanoi Rocksista juuri ennen kyseistä keikkaa.
Tradekan elokuun 2006 Me-lehdessä Hanoi Rocksin entinen manageri ja tunnettu musiikin monitoimimies Jone Nikula kertoi haastattelussaan, että Jan Stenfors viimeistelee väitöskirjaansa. Väitöskirjan oletetaan olevan valmis loppuvuodesta 2006.
