Itškerian tšetšeenitasavalta
Wikipedia
|
|||
| Virallinen kieli | tšetšeeni | ||
| Pääkaupunki | Džovhar-Gala (Groznyi) | ||
| Presidentti | Doku Umarov | ||
| Itsenäisyys – Julistettu – Tunnustettu |
Venäjästä – 1. marraskuuta, 1991 – ei |
||
Itškerian tšetšeenitasavalta on nimitys, jota käytetään Tšetšenian kansainvälisesti tunnustamattomasta separatistihallinnosta.
Itškeria on turkkilainen nimi vuoristoiselle alueelle keski-Tšetšeniassa. Se valittiin tasavallan nimeksi, koska Venäjä ei hyväksynyt nimen "Tšetšenian tasavalta" käyttämistä.
Vuonna 1991 Neuvostoliiton ollessa romahtamaisillaan Tšetšeenien ja inguušien ASNT:n johtaja Džohar Dudajev julisti Tšetšenian itsenäiseksi. Venäjän presidentti Boris Jeltsin, Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov, eikä mikään itsenäinen valtio tunnustanut alueen itsenäisyyttä.
Pääasiallinen syy alueen itsenäisyyden tunnustamattomuuteen oli se, että kansainvälisesti oli päätetty tunnustaa ainoastaan Neuvostoliiton entisten sosialististen neuvostotasavaltojen kuten Venäjän federaation itsensä tai Ukrainan itsenäisyys, mutta autonomisen sosialistinen neuvostotasavallan aseman omaavien alueiden, kuten Karjalan oli määrä jäädä Venäjän federaation itsehallintoalueiksi. Tämän johdosta osa itsenäistymishaluisista alueista, Tšetšenian ohella muun muassa Tatarstan ja Dagestan, jäivät Venäjän federaation osiksi. Ainoastaan tšetšeenit ryhtyivät kapinaan kansallisen itsenäisyyden puolesta.
Mikään itsenäinen valtio ei tunnusta Itškeriaa, pääasiallisena syynä diplomaattisuhteiden säilyttäminen Venäjän kanssa. Tosin aikaisemmin Zviad Gamsahurdian johtama Georgia oli tunnustanut Itškerian itsenäiseksi, samoin kuin Taliban-liike.
Vuonna 1997 Venäjän federaatio allekirjoitti Itškerian hallinnon kanssa rauhansopimuksen ensimmäisen Tšetšenian sodan päätteeksi. Kuitenkin 1999 Šamil Basajevin johtamien tšetšeenikapinallisten hyökättyä Dagestaniin federaation viranomaiset ilmoittivat, ettei sopimus ole enää voimassa, vaikkakaan Basajevilla ei ollut minkäänlaista virallista asemaa tasavallan hallinnossa.
[muokkaa] Presidentit
- Džohar Dudajev, 1991–1996
- Zelimhan Jandarbijev, 1996–1997
- Aslan Mashadov, 1997–2005
- Abdul-Halim Sadullajev, 2005–2006
- Doku Umarov, 2006-
[muokkaa] Katso myös
- Ensimmäinen Tšetšenian sota
- Toinen Tšetšenian sota
- Iljas Ahmadov - ulkoministeri 1999–
- Ahmed Zakajev - ulkoministeri 1997– ja 2006–
- Šamil Basajev - ääri-islamilainen kapinallisjohtaja
