Internet

Wikipedia

	Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
	Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Internet (lausutaan usein myös Intternet /ˈintːernet/) on eri puolille maailmaa ulottuva digitaalinen tietoverkko, joka koostuu tuhansista pienemmistä kaupallisista, akateemisista tai valtiollisista verkoista jotka on teknisesti liitetty toisiinsa Internet-protokollaperheen avulla.

Käyttäjilleen Internet näkyy eri sovellutusten kautta, varsinkin WWW, sähköposti ja chat. Yleiskielessä termi "Internet" usein samastetaankin WWW:n kanssa. Tämä artikkeli katsoo Internetiä tästä näkökulmasta.

Julkiset Internet-päätteet ovat yleistyneet ympäri maailman viimeisimpien vuosien aikana.

[muokkaa] Internetin käyttötarkoitukset

[muokkaa] Tiedon levittäminen ja verkkomedia

Käyttäjilleen Internet on väline, jonka avulla tietoa voidaan tarjota (digitaalisessa muodossa) käytettäväksi vapaasti tai yhdelle tai useammalle vastaanottajalle. Näin tarjolla oleva data sijaitsee Internetiin liitettyjen tietokoneiden muistissa, useimmiten kapasiteetiltaan suurilla palvelinkoneilla.

Digitaalisesti voidaan esittää kuvia, sanoja, ääntä tai merkkejä, joten Internetillä ja digitaalisella esityksellä on mahdollista korvata aikaisempia tiedon levityksen välineitä ja toimintatapoja: painotuotteita, äänilevyjä, elokuvanauhoja, paperille kirjoitettuja kirjeitä, voimakkuudeltaan vaihtelevana, jatkuvana vuona liikkuvia esityksiä (puhelimen, television ja radion ensiksi yleistynyt toimintatapa), ym.

Internet on laskenut tiedon levittämisen kynnyksen hyvin matalaksi. Sen tuloksena Internetissä on runsaasti mm. eri järjestöjen WWW-sivuja, joilla kerrotaan kyseisestä järjestöstä ja tiedotetaan sen toiminnasta. Internetissä oleva tieto on myös näkyvillä koko maailmalle – ellei toisin määritellä – kun taas paperimedia jaetaan yleensä vain varsin paikallisesti.

Traditionaaliselle medialle (sanomalehdet, aikakausilehdet, kirjankustantajat, televisio, radio, elokuva, musiikinkustantajat jne.) Internet ja sen kautta mahdollistuva verkkomedia on sekä houkutteleva että pulmallinen. Houkutteleva siksi, että sen kautta voidaan tavoittaa entistä laajempi kuluttajakunta ja tarjota sille kohdistetumpaa sisältöä; pulmallinen siksi, että uudet palvelut herkästi syövät markkinoita traditionaalisilta medioilta.

[muokkaa] Tiedon etsiminen

Internetistä voi etsiä tietoa monilla tavoilla. Suosittu tapa on etsiä tietoa hakukoneilla, joista tunnetuimpia ovat Google, AllTheWeb ja AltaVista. Tietoa voidaan myös etsiä aihehakemistoista eli linkkikirjastoista, joista tunnetuin on Yahoo!.

Tiedonhaun kannalta Internetin yleistyminen on merkinnyt vallankumousta. Ennen tieto täytyi kerätä työläästi useilta eri tahoilta, esimerkiksi arkistoista, erillisistä tietokannoista tai erikoiskirjastoista. Internetin hypertekstiluonteesta johtuen tietoa voidaan kuitenkin nykyisin etsiä keskitetysti, eikä hakijan maantieteellisellä sijainnilla ole enää yhtä suurta vaikutusta tiedon saatavuuteen kuin ennen. Toisaalta valtaosaa painettujen julkaisujen luotettavaa dataa ei ole viety Internetiin eikä usein edes viitettä ko. lähteisiin.

Tiedonhaun näennäinen helppous aiheuttaa kuitenkin monia ongelmia. Lähdekritiikin merkitys korostuu Internetissä, sillä verkossa ei ole tiukkaa julkaisukynnystä. Suuri osa Internetistä löytyvästä tiedosta ei välttämättä ole luotettavaa. On myös esitetty epäilyjä hakukoneiden käyttämien algoritmien tasapuolisuudesta ja niiden avulla löytyvän tiedon mahdollisesta vääristymisestä. Hakukoneet eivät myöskään näe kuin osan Internetin koko sisällöstä.

[muokkaa] Keskusteleminen ja verkkoyhteisöt

Internetin käyttö keskusteluihin on ollut suosittua alusta lähtien. Vanhimpia tapoja ovat sähköposti, sähköpostitse käytettävät postituslistat, uutisryhmät ja IRC. WWW-sivujen myötä yleistyivät chatit ja keskustelualueet. Nykyään Internetiä käytetään myös pikaviestintään, Internet-puheluihin ja videoneuvotteluyhteyksiin.

Nämä välineet ovat tehneet mahdolliseksi erilaisten verkkoyhteisöjen muodostumisen lähes kaikkien kuviteltavissa olevien (ja muidenkin) aluepiirien yhteyteen. Verkkoyhteisöjen synnyttämiseen ja niiden toiminnan edistämiseen on myös kehitetty nimenomaan yhteisöllisyyteen nojaavia palveluja, kuten (duh!) Wikipedia. Blogit ovat tähän läheisesti liittyvä ilmiö, joka nojaa käyttäjien haluun ilmaista itseään ja rakentaa verkossa näkyvää identiteettiään.

[muokkaa] Sähköinen kaupankäynti

Sähköinen kaupankäynti eli verkkokauppa on olennaisesti Internetin luoma ilmiö. Sen kautta on syntynyt muutamia globaaleja kauppapaikkoja, kuten Amazon ja eBay jotka dominoivat massatuotteiden myyntiä. Toisaalta myös pienet erikoisalueet, jotka tuskin muuten edes voisivat tarjota tuotteitaan, ovat voineet löytää asiakkaita Internetin välityksellä. Tällaisesta käy esimerkiksi vaikkapa harvinaisten itämaisten taistelulajien välineiden kauppa.

[muokkaa] Huvin vuoksi

Huvin vuoksi Internetiä käytetään lähinnä surffaillen eli WWW-selainta käyttäen. Tämä voi tarkoittaa ihan vain sitä, että seurataan sivuilla olevia linkkejä ja katsotaan, mihin päädytään. Tätä voi sanoa wikinkin edustavan. Nykyään tällainen käyttö on paljon harvinaisempaa kuin Internetin alkuaikoina, jolloin monet portaalit tehtiinkin juuri sillä periaatteella, että ne tarjoavat käyttäjälle mahdollisuuden suunnistaa tiensä erilaisille ajanvietesivustoille.

Nykyään hupitarkoitukseen on suunnattu enemmänkin portaaleita, joissa on muutama sisäänheittotuotemainen palvelu, joiden avulla saadaan ihmiset käyttämään muita palveluita, joista sitten tulee rahaa portaalin ylläpitäjälle.

[muokkaa] Tiedostojen jako

Internetiä käytetään myös tiedostojen jakamiseen. Vertaisverkkojen avulla voidaan jakaa musiikkia, ohjelmistoja, elokuvia tai lähes mitä tahansa tiedostoja. Kuka tahansa voi ladata tiedostoja itselleen tai antaa tiedostoja muiden ladattavaksi. Suuri osa vertaisverkoissa liikkuvasta materiaalista on jaossa laittomasti.

[muokkaa] Internetin olemuksesta

[muokkaa] Internet ja tietoyhteiskunta

Internet on epäilemättä ollut tärkein niistä modernin tietotekniikan ilmiöistä, jotka ovat olleet ja ovat edelleenkin tietoyhteiskunnan tekninen perusta ja ajuri. Sen olennainen merkitys on erilaisen verkottuneen toiminnan transaktiokustannusten laskeminen lähes olemattomiin aiempaan verrattuna. Tätä kautta se on omalta osaltaan tehnyt mahdolliseksi yritysverkostojen toiminnan ja sitä kautta raivannut esteitä yritysten ei-ydintoimintojen ulkoistamiselta ja uudelleenjärjestämiseltä. Internet on siten yksi globalisaation ajureista. Toisaalta Internet tekee ainakin periaatteessa myös mahdolliseksi kehittää ja suunnata yhä laajemman kirjon eri tarpeisiin suunnattuja digitaalisia palveluja kuluttajille ja kansalaisille.

[muokkaa] Internet ja globaalin hallinnan taso

Internet ei ole vain tekninen tietorakenne. Ihmiskunnan historiassa tiedonvälityksen suuret mullistukset ovat johtaneet syvällisiin yhteiskunnallisiin ja jopa ihmisrotua koskeviin muutoksiin. Kieli synnytti abstraktin ajattelun, tieteet, taiteet ja teknologian. Kirjoitustaito oli välttämätön edellytys valtioiden synnylle. Kirjapainotaito aloitti nykytieteen voittokulun ja lännen teknologisen ylivoiman. Tietokoneet, tietokoneverkot ja Internet ovat edellisiin tiedonvälityksen vallankumouksiin verrattava muutos.

Kuten kirjoitustaito, tai symbolien tallentaminen (vertaa inkojen solmukirjoitus), oli välttämätön valtion, kompleksisen uudentasoisen erikoistumiseen perustuvan suuren organisaation synnylle ja hallinnalle, globaali automaattinen tietojen käsittely ja välittäminen on välttämätön globaalille hallinnalle. Globaali tietotekniikka ja globaalit tietokoneverkot ennakoivat siis tässä mielessä globaalia tasoa ja sen hallintaa.

Internetin vaikutus on todennäköisesti emergentti, vaikeasti ennustettava, mutta joka tapauksessa merkittävä. Se luo globaaliin yhteisöön aivan uusia sovellutuksia. Internet on jo välttämätön monella alalla: esimerkiksi vuonna 2004 Internet ohitti Suomessa sanomalehdet asunnon ostajien tiedonlähteenä. Alkuvuodesta 2005 Helsingin Sanomat kirjoitti, että opettajien käyttämästä digitaalisesta aineistosta lähes 90 prosenttia tulee Internetistä. Wikipedia on myös esimerkki Internetin mahdollisuuksista.

[muokkaa] Internet uuden tiedon muokkaajana

Uusi tieto syntyy kun tarkasteltavalla alalla vanha tieto saavuttaa tietyn, uuden tiedon saavuttamisen edellyttävän tason, määrän. Uusi tieto syntyy siis vanhasta tiedosta. Mitä enemmän vanha tieto kommunikoi vanhan tiedon kanssa sitä enemmän uutta tietoa syntyy. Uuden tiedon syntymisnopeus riippuu siis käytettävissä olevista tiedon levittämisvälineistä ja tiedon käsittelijöiden määrästä.

Kirjoitustaito mahdollisti sen, että ihmisen tieto vaikutti vaikka hän ei ollut paikalla tai oli jo kuollut. Kirjapainotaito mahdollisti saman asia paljon laajemmin ja halvemmalla.

Internet mahdollistaa vanhan tiedon kommunikoida vanhan tiedon kanssa aivan uudella reaaliaikaisuuden, levinneisyyden ja halpuuden tasolla. Internet luo siis uutta tieto tehokkaammiin kuin edelliset tiedon levittämisen tavat.

Kirjan tekemiseen menee suuruusluokkana vuosi. Vasta sen jälkeen tieto on muiden kommentoitavissa laajemmin. Internetissä tieto on periaatteessa heti kommentoitavissa ja laajasti käytännössä hakukoneiden uuden indeksointikierroksen jälkeen. Vertaa jälleen Wikipedia.

Toiseksi tietokonetekniikka mahdollistaa tiedon käsittelijöiden laajentamisen radikaalisti. Ihmisen rinnalle on tullut tiedon alimpien tasojen käsittelijäksi kasvavassa määrin tietokonetekniikka. Yksinkertainen esimerkki on hakukoneet. Jos saman tiedon joutuisi etsimään kirjasta tai kirjastoista, etsimisen tehokkuus laskisi oleellisesti. Tämä tarkoittaa, että uuden tiedon tekemisen hinta kasvaisi merkittävästi.

[muokkaa] Internet välineenä sekä hyökkäyksen ja puolustuksen kohteena

Verkko, Internet, on väline tehdä jotakin, erityisesti globaalilla tasolla. Verkosta on tullut myös yleisemmin uusi väline. Nykyaikainen supertietokone käsittää periaatteessa noin tuhannesta lähemmäs sataatuhatta prosessointiyksikköä sisältäviin verkkoihin. Jos meillä on siis laajakaistayhteyden päässä 10 000 tietokonetta, meillä on periaatteessa mahdollisuus supertietokoneen kapasiteettiin. Tosin tietokoneverkot eivät korvaa täysin supertietokonetta. Tietokoneverkot tarjoavat suuremman laskutehon kuin yksittäinen tietokone vain jos laskettava ongelma on mahdollista hajauttaa useille koneille. Mutta esimerkiksi stokastisissa prosesseissa, kuten säätilan ennustamisessa, seuraavan päivän sää riippuu edellisen päivän säästä. Tällaisiin ongelmiin tarvitaan supertietokonetta.

Kun kotitietokoneiden kapasiteetista 80% on käyttämättömänä, tämä tarkoittaa että esimerkiksi Suomessa on noin 2000 miljoonan euron investointi 80%:sti vapaana.

Kaapatut kotitietokoneet ovat yhä merkittävämpi uhka. Ne ovat välineitä mm. palvelunestohyökkäyksille, roskaposteille ja tietojen taltioinneille koko Internetiin.

Internetin päälle on syntynyt monia kansainvälisiä organisaatioita, joiden oleellinen väline on Internet. Ilman Internetiä niiden toiminta olisi aivan toisenlaista ja monessa mielessä tehottomampaa ja myös kalliimpaa.

Internet on myös yhä merkittävämpi väline kaikentasoiselle tiedustelutoiminnalle ja psykologisille operaatioille.

Internet välineenä tarkoittaa, että se on infrastruktuuri, välttämätön pohja monenlaiselle toiminnalle. Vrt. esim. tieverkko, energiaverkko, puhelinverkko.

Kun Internetistä tulee tärkeä, siitä tulee myös hyökkäyksen kohde. Internet on siis kasvavassa määrin osa nykyaikaisia kriisejä. Tämä on toteutunut jo ainakin Tšetšeniassa, Bosniassa ja Kosovossa.

Rikolliset ovat myös löytäneet Internetin. Internetiä käytetään taloudellisten tietojen hankintaan, kiristykseen (uhataan kaataa pankin tai muun yrityksen tärkeä Internet-toiminne), petokseen jne. Kuuluisia ovat ns. Nigerian kirjeet: Surullinen tarina, miten 10 miljoonaa dollaria odottaa nostajaansa ja nostamiseen tarvittaisiin (hyvää korvausta vastaan) juuri sinua (ja sinun rahojasi).

Kun Internetistä on tullut hyökkäyksen kohde siitä tulee myös puolustuksen kohde. Tarvitaan mm. virussuojaa, palomuureja, tietoturvayhtiöitä ja viranomaistoimintaa (tietokonerikollisuuden tutkintaa, lainsäädäntöä jne.)

[muokkaa] Internet tiedustelun välineenä

Vuonna 2002 uudesta tiedosta tallentui 92 prosenttia magneettisena, muun muassa tietokoneiden kiintolevyille. Kun yhä useampi tietokone on kiinni Internetissä, tämä merkitsee sitä, että tiedustelu keskittyy yhä enemmän Internetiin. Julkisiin lähteisiin perustuva tiedustelu tulee siis yhä tärkeämmäksi.

Yhdistelemällä erilaisia Internetin aineistoja voidaan luoda hyvin yksityiskohtaisia kuvia tiedusteltavista kohteista. Jos käytössä on lisäksi "harmaata" tietoa, eli sellaista joka ei ole tarkoitettu kaikkien saataville, mutta on periaatteessa kiinni Internetissä, yksityiskohtaisuus muuttuu erittäin tarkaksi.

Tällaista "harmaata" tietoa ovat esim. yritysten asiakas- ja ostotiedot (esim. kauppa, lentoyhtiö), kirjastojen lainaustiedot, luottokorttiyhtiöiden asiakastiedot (ostokset, ostospaikat), puhelinyhtiöiden laskutustiedot (puhelukohtaiset tiedot; milloin, kenelle, mistä tukiasemasta, kuinka kauan), verottajan, poliisin ja sairaalan "asiakastiedot" jne.

Maailmanlaajuinen tieto lentomatkustajista voi olla tärkeä terrorismin torjunnassa, mutta samat tiedot kertovat globaalista merkittävien johtajien liikenteestä, eli esim. yhteistyöneuvotteluista tai suurien kauppojen valmisteluista.

[muokkaa] Internetin ongelmat

Internetin romahtamista on välillä ennustettu erittäin vakavien tietoturvaongelmien vuoksi (esimerkiksi roskaposti, virukset, haitta- ja vakoiluohjelmat sekä käytössä olevien ohjelmistojen tietoturvapuutteet). Toisaalta on esitetty, että Internetin korvaaminen olisi niin työlästä, että todennäköisempää on yritysten välisten ja suljettujen palvelujen käytön sekä tietosuojausmenetelmien ja kryptauksen käytön kasvaminen. ^[1]

[muokkaa] Internetin kehitys ja teknologiat

Yhdysvaltain armeijan tutkimus- ja tuotekehitysvirasto ARPA (nykyisin DARPA) rahoitti 1960-luvulla pakettiverkkojen tutkimusta. Tämän tutkimustyön tuloksena ja uuden tutkimuksen kohteeksi 1969 otettiin käyttöön ARPANET-tietoverkko. Nykyisen Internetin pohjana olevat TCP/IP-protokollat kehitettiin 1970-luvulla ARPANET-verkossa. Ensimmäinen laaja-alainen TCP/IP-protokollia soveltanut internet-verkko oli vuonna 1983 toimintansa aloittanut Yhdysvaltojen kansallisen tiedesäätiön (National Science Foundation) rahoittama NSFNet-verkko, joka yhdisti maan tärkeimmät tutkimusyliopistot silloisiin superkonekeskuksiin. Monet muut samanaikaiset verkot kuten Usenet ja Bitnet sulautuivat asteittain siihen. Termiä "Internet" alettiin soveltaa erisnimenä näihin aikoihin, kun alkoi olla mielekästä puhua yhdestä globaalista "verkkojen verkosta".

TCP/IP perustuu ajatukselle, että tietoliikenne koko verkon laajuudelta tapahtuu käyttäen samanlaisia tietosähkeitä, IP-paketteja. Lähettäjän ja vastaanottajan välille muodostettavat yhteydet vaikuttavat vain päätelaitteisiin, samoin pakettien sisällön tulkinta tapahtuu pelkästään päätelaitteissa. Itse tietoliikenneverkko siirtää vain yhdenlaisia paketteja. Jokaisen paketin käyttämä reitti voi olla erilainen. Pakettiverkko ei tiedä eikä välitä siitä, sisältääkö paketti palan puhetta, sähköpostia vai multimediadokumenttia.

Internet-teknologioiden kehittäminen tapahtuu pääosin IETF-organisaation (Internet Engineering Task Force) eri työryhmissä, jotka toimivat avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteiden mukaisesti. Kaikki Internet-standardit ja käytännöt julkaistaan RFC-asiakirjoina (Request for Comments).

[muokkaa] Internet-sanan kirjoittamisesta

Maailmassa on yksi yhteinen tietoverkko, Internet, jonka nimi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella erisnimisäännön mukaisesti. Samoin Yhdysvaltain tutkimus- ja yliopistoverkko Internet2 kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Toisaalta esimerkiksi Helsingin Sanomat on esittänyt, että Internet-sanasta on tullut radioon ja televisioon verrattava yleisnimi ja täten lehden toimitus kirjoittaa Internet-sanan pienellä alkukirjaimella.

Varsinaiselta merkitykseltään internet sanana tarkoittaa verkkojen välistä tiedonsiirtoa erityyppisten aliverkkojen välillä tai erityyppisistä aliverkoista koottua verkkoa. Sanassa internet-protokolla (IP) "internet" kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, koska IP on yleinen verkkojen välinen protokolla jota Internetin ohella voidaan käyttää (ja käytetään) muissakin verkoissa.