Impaktit
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. |
| Tarkennus: artikkelissa on julmettu määrä numerotietoa. Suuri osa siitä on ilman lähdettä arvotonta. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi. |
| Syy: Artikkelia voisi eheyttää, sillä juttu kulkee aika sekavasti Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Impakti eli taivaankappaleiden törmäys (engl. Impact event) on avaruudessa liikkuvan asteroidin tai komeetan törmäys planeettaan, kuuhun tai muuhun taivaankappaleeseen. Törmääjä voi olla joko komeetta tai asteroidi tai suuri meteoriitti. Törmäyksen kohde voi siis olla Maa, Kuu tai vaikkapa toinen asteroidi. Asteroidien välisissä törmäyksissä molemmat saattavat hajota. Maahan kohdistuvat törmäykset ovat herättäneet eniten keskustelua, koske ne pystyvät aiheuttamaan suurta tuhoa maan pinnalla. Asteroidi räjähtää törmäyksen voimasta maan pinnassa kuin ydinpommi synnyttäen maahan kraatterin. Asteroidi räjähtää sen takia, että sillä on valtava nopeus, jolloin maaperän kitka kuumentaa asteroidin kaasuksi, joka alkaa laajeta silmänräpäyksessä. Hyvin suuren asteroidin aiheuttama törmäys pyyhkii lähes kaiken elämän maapallolta. Törmäyspaikalta leviää ympäristöön paineaalto, räjähdyksen tuottamat kuumat heitteleet sinkoavat ympäristöön, maa tärähtää suuren törmäyksen voimasta tuhoisalla tavalla. Kuuma kaasuaalto pyyhkii törmäyspaikan ympäristöä polttaen mm kasveja, ihmisiä ja eläimiä tieltään. Mereen törmäävä asteroidi synnyttää jättimäisen hyökyaallon. Suuri törmäys synnyttää auringon valoa estävän, jäätävän ja pimentävän pölyvaipan Maan ympärille. Pienemmät törmäykset aiheuttavat pienempää alueellista tai maailmanlaajuista tuhoa. Suurehkoja asteroiditörmäyksiä sattuu karran 100 000-1000 000 vuodessa, pienempiä sadan-muutaman tuhannen vuoden välein. Todella tuhoisa, elämää huomattavasti tuhoavia törmäyksiä sattuu kymmenien miljoonian välein.
[muokkaa] Impakti ...
Pieni asteroidi räjähtää ilmakehän kitkan takia jo enne törmäystään maan pintaan.
Maahan osuu joka vuosi yli kymmenen metrin läpimittaisia kappaleita, jotka räjähtävät ilmakehässä noin 20 kilotonnin voimalla. Maan pinnalle asti asteroidi pääsee, jos se on kivinen yli 50 metrin tai rautainen yli 20 metrin läpimittainen kappale. Tätä pienemmät kappaleet tuhoutuvat ilmakehän aiheuttaman kitkan vaikutuksesta.
Alle 100 metrin läpimittaiset kappaleet räjähtävät ilmassa jopa 75 megatonnin voimalla. Tunguskan räjähdys oli pienen asteroidin ilmassa tapahtuva räjähdys. Pieni törmäys voi tuhota kaupungin vetypommin luokkaa olevalla räjähdyksellä. Maahan törmäävä kappale synnyttää 20—30 kertaa läpimittansa kokoisen kraatterin.
Törmäysten yleisyyttä ei tarkalleen tiedetä. Tunguskan räjähdyksen (voima 10 megatonnia) luokkaa oleva törmäys saattaa tapahtua kerran 50—500 vuodessa. Tällaisen räjähdyksen aiheuttajana on läpimitaltaan 50 metriä oleva kappale, joka aiheuttaa tuhoa 2 500 km² alueella eli 50 kilometrin säteellä.
Noin 500 metrin läpimittaisia asteroideja törmäilee maahan vain kerran 100 000 vuodessa. Nämä aiheuttavat valtavaa tuhoa 1 000 kilometrin säteellä.
Viiden kilometrin läpimittainen asteroidi aiheuttaa täydellisen tuhon 2 500 kilometrin säteellä, ja tuottaa suurkraatterin, jonka läpimitta on 56 kilometriä.
10—20 kilometrin kokoinen jättiasteroidi synnyttää 170—300 kilometrin läpimittaisen kraatterin, josta lentää heittelettä 8 000—10 000 kilometrin päähän. Kuumaa kiveä sataa tuhansien kilometrien säteellä ja kuuma kaasu pyyhkii maata ainakin 3 000 kilometrin säteellä. Näin suuressa törmäyksessä 50—90% maan elämästä tuhoutuu. Tämän kokoisia törmäyksiä sattuu ehkä 30—60 miljoonan vuoden välein.
[muokkaa] Törmäys
Kun asteroidi törmää suurella, keskimäärin 15—25 km/s nopeudella Maan ilmakehään, sen nopeus ei hidastu juuri lainkaan ilmakehän kitkan takia. Törmääjän nopeus on välillä 11,2—72 km/s. Tyypilisen asteroidin keskinopeus noin 17 km/s ja komeetan 52 km/s.
Asteroidi tai komeetta törmää maan pintaan todennäköisimmin 45 asteen kulmassa maan pintaan nähden.
Jo 50—100 metrin läpimittainen kappale tuhoaa kaupungin. Näin pientä asteroidia on nykykeinoilla miltei mahdoton havaita ennen törmäystä. Yli 500 metrin läpimittainen asteroidi aiheuttaa suuria ilmastollisia muutoksia törmätessään Maahan ja räjähtää 10 000 megatonnin (10 gigatonnin) voimalla.
30 metrin läpimittainen törmääjä synnyttää noin 1,2 kilometrin läpimittaisen kraatterin ja suurehkon vetypommin luokkaa olevan räjähdyksen, joka synnyttää suurta alueellista tuhoa noin 25 kilometrin säteellä.
Suuri törmäys aiheuttaa valtion, mantereen tai maanosan kokoluokkaa olevaa tuhoa, joka aiheutuu mm. törmäyksessä syntyvistä kuumista kaasuista. Törmäyksen synnyttämä shokki synnyttää laajenevan maljamaisen pyöreän korkean rintaman, joka etenee pitkin maan pintaa.
Törmäyksessä ylös sinkoavaa kuumaa kiveä sataa satojen kilometrien säteellä, kuuma kaasuaalto pyyhkäisee laajalta alalta ja voimakas paineaalto pyhkii maastoa maan tasalle.
Kahden kilometrin läpimittainen asteroidi aiheuttaa maahan törmätessään 20—30 kilometrin läpimittaisen kraatterin ja tuhoa yli tuhannen kilometrin säteellä, sekä aiheuttaa ilmastonmuutoksen ja mereen törmätessään hyökyaallon.
Törmäävän kappaleen hehku voi sytyttää maanpinnan tuleen jo hieman ennen törmäystään lämpösäteilyllään. Kun törmääjä osuu Maan kuoreen, syntyy valtava törmäyskitka, joka sulattaa törmääjä kaasuksi yli 30 000 asteen lämpötilassa.
Törmääjä tunkeutuu sekunnin kymmenesosassa kilometrien syvyyteen, pari kertaa oman läpimittansa verran, tehden kymmenien tai jopa satojen kilometrien läpimittaisen kraatterin. Miljoonan gigatonnin suuruisen räjähdyksen paineen synnyttämä hirmumyrsky tuntuu 10 000 kilometrin päässä vuorokauden mittaisena.
Kuuma räjähdyskaasu etenee myös Maan pintaa pitkin shokkiaallon mukana, 2 000 kilometrin päässä sen lämpötila on melkein 500°C.
Metsäpalot raivoavat valtavalla alalla. Ne syttyvät kuumasta kaasusta ja kuumista kivistä. Törmäyksen synnyttämä maanjäristys kaataa puut ja heittää suuriakin esineitä. eläimiä, kiviä yms ilmaan.
Koko maapallo tärähtää hyvin voimakkaasti yli 9 Richterin asteikolla. Pölyä sinkoutuu ilmakehään tuhansia kuutiokilometrejä. Näin suuri pölymäärä luo täyden pimeyden ja kylmyyden päiväntasaajallekin. Pimeys jatkuu maapallolla kuukausista vuosiin.
Mereen törmätessään kappale synnyttää satojen metrien korkuisen hyökyaallon joka kasvaa rannikon läheisyydessä kaksinkartaiseksi. Jos 10 kilometrin läpimittainen kappale törmää mereen vauhdilla 25 km/s, tuloksena on hyökyaalto, joka matkatessaan tuhannen kilometrin päähän saapuessaan puolen kilometrin päähän rannikosta kasvaa yli kilometrin korkuiseksi. Alle 200 metrin läpimittainen asteroidi ei aiheuta laajaa hyökyaaltoa, mutta silti voi aiheuttaa suurta alueellista tuhoa.
Hyvin suuren törmäyksen aiheuttama tulipallo nousee kiertämään Maata ja levittää tuhkaa maan pinnalle. Impaktissa syntynyt kaasu on ionisoitunutta, ja siinä kehittyvät virrat luovat sähkömagneettisen pulssin, joka katkaisee sähköt laajalta alueelta. Suuri törmäys puhaltaa osan ilmakehästä avaruuteen. Impaktin nostattaman pölyn aiheuttaman kuukausien tai vuosien mittaisten talven jälkeen saattaa koittaa "ultraviolettikevät" joka tappaa elollisia olentoja, koska impakti on tuhonnut otsonikerroksen.
1950 DA on ajoittain hyvin lähelle Maata tuleva asteroidi. Asteroidi 1950 DA:n suuruinen 1,1 kilometrin läpimittainen kappale aiheuttaa 10 kilometrin syvyisen ja kymmenien kilometrien levyisen kraatterin ja ilmaston kylmenemisen kuukausiksi, jopa vuosiksi, räjäyttämällä törmätessään Auringon säteilyn estävää pölyä maan ilmakehään.
Viiden kilometrin läpimittaisen asteroidin aiheuttama 10 miljoonan megatonnin suuruinen törmäys aiheuttaa 95 kilometrin läpimittaisen törmäyskraatterin ja maailmanlaajuisen katastrofin. Noin 10 km:n kokoinen kappale ei enää "näe" ilmakehää lainkaan, eli ilmakehä ei vaikuta sen etenemiseen. Törmäys haihduttaa valtameret ja sterilisoi Maan pinnan usean kilometrin syvyydeltä. Näin suuri törmäys sattuu noin 10 miljoonan vuoden välein.
[muokkaa] Impaktit maapallon historiassa
Impaktit liitetään 30—100 miljoonan vuoden välein satunaisiin suuriin joukkosukupuuttoihin, joista tunnetuin on liitukauden lopun joukkotuho noin 65 miljoonaa vuotta sitten ja viimeisin eoseenikauden lopun joukkotuho noin 36 miljoonaa vuotta sitten.
Liitukauden keskivaiheilla noin 97 miljoonaa vuotta sitten tapahtui myös suurtuho. Impaktien aiheuttamat suurtuhot kiihdyttävät evoluutiota ja luultavasti edistivät ihmisen ilmaantumista maapallolle tappamalla hirmuliskot, jotka olivat nisäkkäiden pahimpia kilpailijoita.
Jupiterin oletetaan painovoimallaan ajavan pienehkön määrän asteroideja ja komeettoja Maan läheisyyteen. Jupiterin oletetaan myös vetävän ison osan maata uhkaavia asteroideja ja komeettoja puoleensa. Täten Jupiter ikään kuin "suojaa" Maapalloa. Eräiden väitteiden mukaan ilman Jupiteria älyllisen elämän kehittyminen Maapallolla ei olisi ollut koskaan mahdollista.
[muokkaa] Miten suuri kappale aiheuttaa maailmanlaajuisen tuhon
Jotkut asettavat maailmanlaajuisen katastrofin niinkin alas kuin 30 gigatonniin, jollaisia sattuu noin 150 000 vuoden välein. 10 kertaa suurempia, varmemmin suurkatastrofin aiheuttamia törmäyksiä sattuu 1,5 miljoonan vuoden välein.
Ollaan yhtä mieltä siitä, että viimeistään neljän kilometrin läpimittainen kappale aiheuttaa maailmanlaajuisen tuhon jossa kuolevat kaikki tai lähes kaikki maapallon ihmiset. Räjähdyksen voima on 10 000 gigatonnia ja niitä sattuu kerran 10—15 miljoonassa vuodessa. Kahden kilometrin läpimittainen asteroidi tappaa monien tutkijoiden mielestä ainakin miljardi ihmistä. Silloin tapahtuu 1 000 gigatonnin räjähdys.
Näin suuri törmäys sattuu kerran miljoonassa vuodessa. Pessimistit väittävät, että miljardi ihmistä kuolisi jo noin 400 metrin läpimittaisen asteroidin räjähtäessä 10 gigatonnin voimalla. Optimistien mielestä tällaisessa räjähdyksessä kuolee 500 000—1 000 000.
[muokkaa] Törmäyksen aiheuttama talvi
Suuri impaktitapahtuma aiheuttaa "ydintalven". Ydintalvessahan ydinräjähdysten takia ilmakehään vapautuu pölyä ja savukaasuja, jotka heijastavat auringon valoa viilentäen maapalloa.
Väitetään viiden gigatonnin ydinhyökkäyksessä tuhanteen kaupunkiin vapautuvan niin paljon savukaasuja, että maapallon lämpötila laskee varsinkin 30—60 leveyesasteiden välillä keskimäärin 30°C (20-40°C) noin 14—35 päivää iskun jälkeen. Tällöin ilmakehään joutuu pieniä savuhiukkasia jopa 1-2 * 1014 (äärirajat 0,2 - 6,4 * 1014) tonnia.
Yhden megatonnin räjähdys nostattaa ilmakehään pölyä viisi miljoonaa tonnia, mutta korkealle tästä pölystä nousee vain 0,1—1 miljoonaa tonnia pimentämään auringon valoa.
Tämä ei ole aivan suoraan sovellettavissa impakteihin, mutta antaa hyvän kuvan niiden vaikutuksista. Myös joidenkin suurten tulivuorenpurkausten uskotaan alentaneen maapallon lämpötilaa muutamaksi vuodeksi noin 0,5—1°C asteella.
Krakatoan purkaus 1883 tapahtui 200 megatonnin voimalla. Lämpötila aleni vuodeksi 1,2°C. Purkaus sinkosi ilmakehään 25 kuutiokilometriä kiveä, tuhkaa ja pölyä. Kuwaitissa savu pudotti 200 kilometrin läpimittaisen alueen lämpötilaa kymmenen astetta.
[muokkaa] Tuhoalueen koko
Tuhoalueen koko lasketaan kaavasta
Kaava sopii asteroidille, jonka läpimitta on alle 200 metriä ja nopeus 20 m/s, tiheys 3 g/cm³.
| Törmääjän läpimitta km | Törmäysräjähdyksen voima Mt |
Tuhoalueen läpimitta km (suuri kuoleman riski) |
Tuhoalue km2 |
Törmäysten väli vuosia |
|---|---|---|---|---|
| 50 m | 10 | 24 | 1 900 | 100—900 |
| 100 m | 75 | 48 | 7 200 | 1 000—8 000 |
| 200 m | 600 | 96 | 29 000 | 5 000—30 000 |
| 500 m | 10 000 | 149 | 190 000 | 40—180 000 |
| 1 km | 75 000 | 252 | 740 000 | 100 000—290 000 |
| 2 km | 1 000 000 | globaali | 106 (miljoona) | |
| 5000 m | 10 miljoonaa | 19 miljoonaa | ? | |
| 10 km | 75 miljoonaa | globaali | 30—100 miljoonaa | |
| 20 km | 1 000 miljoonaa | globaali | 30—100 miljoonaa |
[muokkaa] Törmäysten yleisyys
Suuret törmäykset tapahtuvat miljoonien vuosien välein. Maahan törmää 500 metrin läpimittainen kappale kerran 40 000 vuodessa, kilometrin läpimittainen kappale kerran 100 000 vuodessa ja kahden kilometrin läpimittainen kappale kerran miljoonassa vuodessa. Näin suuri impakti aiheuttaa ilmastonmuutoksen.
Erään pessimistisen arvion mukaan maahan törmäisi 100 000 vuoden välein kappale, joka tuhoaa neljänneksen kaikista elävistä olennoista. Erään simulaation mukaan tyypillinen suuri törmäys tappaa 110 000 ihmistä, ja niitä sattuu 110 kappaletta 10 000 vuodessa. Samassa ajassa sattuisi 16 tapausta joista kukin tappaa 500 000.
Maanhan on törmännyt 600 miljoonan vuoden aikana 60 suurta kappaletta, joiden läpimitta on yli viisi kilometriä. Kilometrin läpimittainen kappale törmää maahan keskimäärin kerran kahdessa miljoonassa vuodessa.
Tuhoalue ulottuu erään pessimistisen arvion mukaan puoleen maapalloa ja räjähdyksen voima vastaa sataa gigatonnia TNT:tä. 200 metrin läpimittainen törmääjä ulottaa tuhovaikutuksensa jopa kokonaisen mantereen alueelle räjähtäessään 100 megatonnin voimalla.
Vertailun vuoksi suuren vetypommin voima on jopa 60 megatonnia, tyypillisen 0,3 megatonnia. Maanjäristyksen voima on satoja megatonneja. Tulivuori Saint Helensin räjähdysmäinen purkaus oli voimaltaan 20 megatonnia eli 1 300 Hiroshiman pommia. Tässä purkauksessa riista ja kalakanta tuhoutuivat lähes täysin 24 kilometrin säteellä ja kasvillisuus viiden kilometrin säteellä. Tuhkaa satoi maahan suurimmassa osassa Washingtonin osavaltiota, Idahon pohjoisosassa ja Montanan länsiosassa.
- Maahan osuu 8 vuoden aikana kolmesataa 1—10 metrin läpimittaista pientä kappaletta, jotka tuhoutuvat ilmakehässä.
- 20 kilotonnin (Hiroshiman pommi) luokkaa oleva räjähdys kerran 50 vuodessa
- 1 megatonnin törmäys (0,5 km kraatteri) / 400 vuoden välein, tai toisen arvion mukaan kerran 50 vuodessa, 10—20 -metrisiä kappaleita
- Noin 10—20 megatonnin (Tunguskan räjähdys), halkaisijaltaan 30—100 -metrinen kappale 300—1 000 vuoden välein, suurta alueellista tuhoa
- 10 megatonnin törmäys (halkaisijaltaan yhden kilometrin kraatteri) 1 000 vuoden välein
- 1 400 megatonnin törmäys (halkaisijaltaan viiden kilometrin kraatteri), kerran 28 500 vuodessa
- 100 gigatonnia (halkaisijaltaan 1—3 kilometrin kraatteri), enintään 500 000 vuoden välein, maailmanlaajuinen katastrofi, halkaisijaltaan yhden kilometrin kappale synnyttää 22 kilometrin suuruisen kraatterin
- 7 000 gigatonnin räjähdys 10 miljoonan vuoden välein.
- Törmääjä jonka läpimitta on yli viisi kilometriä 10 miljoonan vuoden välein
- 10—15 kilometrin läpimittainen kappale, räjähdyksen voima 100 000 gigatonnia, 30—50 miljoonan vuoden välein, 99% biomassasta tuhoutuu.
[muokkaa] Törmääjien vaikutuksia
- Kuuden metrin läpimittainen kappale aiheuttaa törmätessään 20 km/s nopeudella 20 kilotonnin räjähdyksen, mikä on sama kuin Hiroshiman pommin.
- 64 megatonnin ydinlataus aiheuttaa kilometrin läpimittaisen kraatterin.
- 300—500 metrin läpimittainen törmääjä aiheutaa noin viiden kilometrin läpimittaisen kraatterin.
- halkaisijaltaan 10 kilometrin asteroidi synnyttää läpimitaltaan 150—300 kilometrin kraatterin.
- Lappajärven halkaisijaltaan 17 kilometrin kraatterin aiheutti 0,5—1 kilometriä halkaisijaltaan oleva kappale joka räjähti 80 gigatonnin voimalla, eli neljän miljoonan Hiroshiman pommin voimalla. Näin voimakas räjähdys tuhoaa kaiken 200 kilometrin säteellä, ja 70 kilometrin säteellä sataa talon kokoisia kiviä. Suurin osa kuolee paineaaltoon vielä 350 kilometrin päässä, ja yksittäisiä ihmisiä selviää vahingoittumana vasta 650 kilometrin päässä.
[muokkaa] Törmääjän aiheuttamia kraattereita
Törmäys tapahtuu maalle. Oletetaan, että törmääjän tiheys on 2,3 g/cm3 ja nopeus 20 km/s. Tiheys vastaa harvaa hiilikondriittia ja nopeus miniminopeus lähellä maan pakonopeutta. Törmäys tapahtuu 38 asteen kulmassa. Kohteena on 1500 m sedimenttiä. Näin ollen kyse on jonkinlaisesta keskimääräisestä törmäyksestä. Meloshin ohjelma antaa melko pitkiä (optimistisia) aikavälejä asteroiditörmäyksille.
| Törmääjän läpimitta | Kraatterin läpimitta | Törmäysräjähdyksen koko | Törmäysten väli |
|---|---|---|---|
| 3 m | (ilmaräjähdys tai n. 36 m) | 0,28 kt | 0,8 v |
| 10 m | (ilmaräjähdys 19,6 km kork | 200 kt | 12,2 v |
| 30 m | (ilmaräjähdys 35,6 km kork | 1 Mt | 155 v |
| 50 m | (ilmaräjähdys) 12,1 km korkeudessa | 6 Mt | 500 v |
| 100 m | (ilmaräjähdys) ? km | 5,6 Mt | 2500 v |
| 150 m | 2 km | 4,25 Mt | 6400 v |
| 200 m | 3,05 km | 234 Mt | 12 000 v |
| 300 m | 4,4 km | 1,55 Gt | 32 000 v |
| 400 m | 5,8 km | 3,28 Gt | 61 000 v |
| 500 m | 7,2 km | 6,7 Gt | 100 000 v |
| 800 m | 11 km | 28,6 Gt | 300 000 v |
| 1 km | 13,4 km | 56,3 Gt | 510 000 v |
| 1,2 km | 15,7 km | 99,5 Gt | 780 000 v |
| 1,5 km | 19,2 km | 194 Gt | 1,3 miljoonaa v |
| 2 km | 24,7 km | 460 Gt | 2,5 miljoonaa v |
| 3 km | 35,4 km | 1550 Gt | 6,4 miljoonaa vuotta |
| 5 km | 55,6 km | 7200 Gt | 21 miljoonaa vuotta |
| 10 km | 100 km | 5,75 x 104 Gt | 100 miljoonaa vuotta |
| 15 km | 146 km | 1,94 5 Gt | 270 miljoonaa vuotta |
| 20 km | 190 km | 4,6 5 Gt | 520 miljoonaa vuotta |
| 25 km | 250 km | 1,13 6 Gt | 1 miljardi vuotta |
| 33 km | 290 km | 2,07 6 Gt | 1,6 miljardia vuotta |
[muokkaa] Törmääjän aiheuttama tsunami l. hyökyaalto
Törmääjän aiheuttaman tsunamin korkeudesta liikkuu arvioita, jotka poikkeavat kertoimella 10. Tiedetään, että pienikin hyökyaalto vahvistuu voimakkasti törmätessään matalaan veteen ja rantaan riippuen kohdasta. 200 metrin läpimittaisen törmääjän aiheuttaman hyökyaallon vaarallinen säde on 140 km, ja 1 000 m läpimittaisen kappaleen vaarasäde 2 800 km. 1 000 m kappale vaarantaa 41 % maan alasta, 200 m asteroidin tsunami vain 2 %. 500 m kappaleelle vastaavat luvut ovat 800 km ja 12%.
1 000 m kappale tappaa tsunamilla 63 miljoonaa, muuten 7 miljoonaa. 2 km törmäävä kappale tappaa tsunamilla jo 1,5 miljardia. 200 m törmääjä tappaa suoraan 2 miljoonaa ja epäsuorasti 14 miljoonaa.
Erään alakanttisen arvion mukaan 200 m asteroidi aiheuttaisi 100 km päässä 3 m korkuisen hyökyaallon, 2 km läpimittainen 230 m korkuisen.
Impaktin aiheuttaman hyökyaallon korkeus lasketaan kaavasta.
h = 7,8 * [(D/406)^3 * (V/20)^2 * (tiheys/3)]^0,54
Missä h= hyökyaallon korkeus, D törmääjän läpimitta ja V törmääjän nopeus sekä tiheys = törmääjän tiheys.
Monesti mereen osuvaa impaktia pidetään hyvin vaarallisena, koska se nostaa korkean hyökyaallon. Kuitenkin Eltaninin kraatteri joka syntyi Etelä-Chilestä länteen merenpohjaan 2,15 miljoonaa vuotta sitten ei luonut kraatteria veteen eikä myöskään suurta joukkotuhoa. Törmääjän koko oli ehkä 4 km, ja siitä aiheutui veteen 60 km leveä "kraatteri" n 5000 metriä syvään veteen. "kraatterin reunavallit nousivat jopa 10 km korkeuteen". Syntynyt hyökyaalto oli 1000 km päässä tunnin päästä, ja yli 65 metriä korkea. Hyökyaallon energia oli 2,0*1020 joulea. 15 tunnin päästä hyökyaalto oli tietokonesimulaation mukaan 11 000 kilometrin päässä ja noin 30 metriä korkeampi.
| asteroidin läpimitta | hyökyaalto 100 km törmäyskohdasta |
hyökyaalto 1000 km törmäyskohdasta |
vaarasäde km |
|---|---|---|---|
| 50 | 0,12 | 10 | |
| 100 | 0,7 | 40 | |
| 200 | 3 | 0—5 m | 140 |
| 500 | 22 | <2—15 m | 800 |
| 1 km | 70 | 6—50 m | 2800 |
| 2 km | 230 |
[muokkaa] Katso myös
- Törmäyskraatteri
- Maan lähelle tuleva asteroidi
- Palermon asteikko
- Torinon asteikko
- Liitukauden joukkotuho
- Lappajärven kraatteri
- Chicxulub-kraatteri
- K/T-raja
- Tunguskan räjähdys
