Iku-Turso
Wikipedia
Iku-Turso eli Turso eli Tursas eli Iku Turilas eli Meritursas on Kalevalaisessa runoudessa esiintyvä jumalhahmo ja merihirviö. Iku-Turso kuvataan nykyaikana yleensä kädelliseksi, sammakkomaiseksi tai liskomaiseksi olioksi. Joissain kansanrunoissa meritursas on Väinämöisen isä. Meritursaan kerrotaan eräässä perinteessä olevan kave, taivaallinen henkiolento.
Kalevalassa Louhi on kostoksi Sammon menettämisestä loihtinut Turson tappamaan kalevan kansan. Iku-Turso nostaa kammottavan päänsä vedestä kalevalaisten laivan vieressä, aikaansaaden suuren kuohun. Väinämöinen tarttuu kuitenkin Iku-Tursoa korvasta. Iku-Turso lupaa, että jos saa säilyttää henkensä, ei hän enää nouse ihmisiä ahdistelemaan. Väinämöinen päästää Iku-Turson, joka on siitä lähtien pitänyt lupauksensa.
Meritursas kerrotaan joissakin kansanrunoissa Väinämöisen isäksi. Meritursas partalainen tekee vedessä kelluvan ilman immen tiineeksi meren kuohuilla kovilla. Myöhemmin ilman impi synnyttää Väinämöisen.
Mikael Agricolan ja Sigfridus Aronus Forsiuksen mukaan Tursas eli Turisas on ollut muinainen suomalainen (hämäläinen) sodanjumala ja vedenhaltija. Tursas on todennäköisesti saanut nimensä viikinkien sodanjumalan Tyrin (germaanien Thurisas) mukaan.
Kalevalasta löytyy myös Iku-Tiera, joka saattaa alkujaan olla sama henkilö.
[muokkaa] Triviaa
- Yksi Suomen merivoimien kolmesta Vetehis-sukellusveneestä nimettiin Iku-Tursoksi.
- Iku-Turso esiintyy myös kirjassa Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita
