Ignacy Hryniewiecki
Wikipedia
 |
Tämän artikkelin tai osion kieliasua on pyydetty parannettavaksi. |
| Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Ignacy Hryniewiecki (valkovenäjäksi: Ігнат Грынявіцкі, Ihnat Hryniavicki; venäjäksi: Игнатий Гриневицкий, Ignatiy Grinevitskiy) (syntyi elokuussa 1855 tai 1856 - kuoli 1881) oli puolalais-venäläinen vallankumouksellinen, joka murhasi Venäjän keisari Aleksanteri II:n .
Hryniewiecki syntyi puolalaiseen perheeseen Liettuan suurruhtinaskunnassa, nykyisen Valko-Venäjän alueella. Seudulla oli toteutettu venäläistämispolitiikkaa, joka kielsi muun muassa puolan kielen käytön kouluissa, sanomalehdissä ja toimistoissa. Hryniewieckin perhe oli aatelistaustainen ja heillä oli pieni kartano Babrujskissa.
Vuonna 1875 Hryniewiecki matkusti Pietariin, jossa hän opiskeli matematiikkaa paikallisessa tekniikan instituutissa. Pian Hryniewieckistä tuli Venäjän kansalainen ja hän osallistui vallankumouksellisen Narodnaja voljan liikkeen kokouksiin. Moni liikkeen jäsen oli syntyjään ei-venäläinen.
Narodnaja voljan terroristit yrittivät murhata Aleksanteri II:n seitsemän kertaa, onnistumatta. 13. maaliskuuta 1881 Hryniewiecki heitti pommin keisari Aleksanteri II:sta kohti Nevski prospektilla, lähellä Talvipalatsia. Aleksanteri haavoittui ja kuoli neljän tunnin kuluttua. Hryniewiecki kuoli räjähdyksessä. Isku Aleksanteria vastaan oli ehkä ensimmäinen itsemurhaisku.
Narodnaja voljan muut jäsenet Nikolai Kibalchich, Sophia Perovskaja, Nikolai Rysakov, Timofei Mikhailov sekä Andrei Želyabov tuomittiin kuolemaan, Gesja Gelfman karkotettiin Siperiaan.
Murhapaikalle Aleksanteri II:n seuraaja Aleksanteri III määräsi rakennettavaksi ns. Verikirkon.
