ICBM
Wikipedia
ICBM, sanoista Intercontinental Ballistic Missile eli mannertenvälinen ballistinen ohjus, tarkoittaa ohjusta, jonka kantomatka on yli 5 500 kilometriä. Ne on tyypillisesti suunniteltu ydinkärjillä varustettaviksi. Yhdysvalloilla, Venäjällä, Ranskalla, Yhdistyneelle kuningaskunnalla ja Kiinalla on ICBM-ohjuksia. Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea ovat pyrkineet kehittämään sellaisia.
Monesti mannertenvälinen ohjus on myös MIRV eli monikärkiohjus. Nykyiset mannertenväliset ohjukset voivat osua kohteisiinsa jopa alle 300 metrin tarkkuudella (CEP) ja niissä on yleensä useita 100-600 kilotonnin ydinkärkiä. Mannertenvälisiä ohjuksia vastaan on yritetty kehitellä erilaisia järjestelmiä kuten ABM-ohjukset eli ohjustentorjuntaohjukset, mutta näiden menetelmien luotettavuus on hyvin heikko, eikä niillä ole ydinsodan syttyessä käytännön merkitystä.
ICBM voidaan laukaista kiinteästä maanalaisesta siilosta, sukellusveneestä tai kuorma-autosta tai junanvaunusta.
Nykyisin käytössä olevia mannertenvälisiä ohjuksia ovat Yhdysvaltain LGM-30 Minuteman III, sukellusveneestä laukaistavat Trident I ja II, Venäjän Topol ja Topol-M ja sukellusveneestä laukaistava R-29R, R-29RM/Sineva ja Bulava. Ranskalla on sukellusveneestä laukaistavia M45-ohjuksia ja Kiinalla JL-1:ia. Britannialla on Trident II -ohjuksia sukellusveneissä.
