Keskustelu:Humen giljotiini
Wikipedia
[muokkaa] Humen kiljotiini joutaa filosofian museoon
Väite, että tosiasialauseistaei ei voida johtaa tekoja (Humen kiljotiini), sisältää ainakin kolme virhettä. Ensiksikin se olettaa, että olio on olemassa muuttumattomana. Mutta kaikki oliot ovat olemassa synnyn, muutoksen ja häviämisen prosessina. Jos tuo prosessi tunnetaan, kuten se monien olioiden osalta tunnetaan, tosiasalause sisältää tiedon olion olemassaolon lainalaisuudesta. Jos olosuhteissa tapahtuu muutos, joka uhkaa olion olemassaoloa, silloin voidaan tosiasialauseesta johtaa se, mitä pitää tehdä, jotta olion olemassaolo jatkuu maksimipituisena. Tähän perustuu lääkärien tekemiset potilasta hoidettaessa. Syöpäkasvaimen osalta toimenpiteet ovat käänteiset verrattuna koko potilaan hoitotoimiin. Toiseksi kiljotiini on virheellinen sen vuoksi, että ihmisen tieto on aina tarkoitustietoa. Ihminen asettaa itselleen tavoitteita, joita se itse toteuttaa. Jos tavoiteena on talon rakentaminen, on tiedettävä, kuinka se tehdään, mistä materiaaleista ja millaisissa olosuhteissa. Jos ja kun halutaan tosiasialauseita materiaalin (esim betonin) ominaisuuksista, on se tutkimuksen ajaksi abstrahoitava koko tietämisen alueesta irti ja tutkittava sen kaikkia mahdollisia ominaisuuksia. Kun nämä tiedot on hankittu, ne on pystyttävä syntetisoimaan olosuhdetietoihi ja tekemistä koskeviin tietoihin eli muodostamaan monimääritteinen konkreettinen tietokokonaisuus talon rakentamisesta. Humen kiljotiin absolutisoi abstraktisen tiedostamisvaiheen ja on sen vuoksi hyödytöntä tietoa. Humen kiljotiini on työnjaon filosofille aiheuttama harha. Kolmas virhe paljastuu rationaalisen ajatelun kahdenlaisen luonteen - ymmärryksen ja järjen - erittelyllä. Jako on peräisin Hegeliltä ja se vastaa mielestäni hyvin todellisuutta heijastavaa ajattelua. Ymmärrykselle on ominaista toimia valmiin tietojärjestelmän sisällä. Tuollaisia järjestelmiä ovat esim matematiikka ja muodollinen logiikka. Ymmärrys vain ymmärtää kyseisen tietojärjestelmän, mutta ei koskaan ylitä sitä. Tietokone toimii ymmärryksen tavoin. Humen kiljotiinia perustellaan muodollisella logiikalla. Järki sitävastoin luo tietojärjestelmiä, keksii ja kehittää niitä. Järki pyrkii aina ylittämään aikaisemman luomuksensa. Ymmärrys ilman järkeä johtaa pysähtyneisyyden tilaan. Yksinään ymmärrys on dogmaatinen, byrokraattinen kehityksen jarruttaja. Ymmärryksen hyvänä puolena on selkeys, kun järki tuppaa olemaan joskus sekava. Humen kiljotiini edustaa ilmiselvästi ymmärrystä, siitä puttuu järki. Tosiasialauseista voidaan järjen avulla johtaa tekoja, muuttaa todellisuutta loputtomasti. Sen vuoksi Humen kiljotiin joutaa filosofista ajattelua jarruttavana dogmina museoon.
26.9.2006 Heikki Typpö heikki.typpo@punavihrea.info
