Hopeaväri
Wikipedia
Hevosten hopeavärit saa aikaan hopeageeni Z, joka haalistaa mustaa pigmenttiä jos sitä hevosen karvapeitteessä tai jouhissa esiintyy. Mustista jouhista tulee tällöin aivan vaaleita (tavallisesti hohtavan hopeanharmaita), mustasta karvapeiteestä puolestaan enemmän tai vähemmän harmahtavan ruskeaa. Mustaa väriä saattaa kuitenkin jäädä raajojen alaosaan. Hevosen pää on tavallisesti muita ruumiinosia tummempi, ja rungossa esiintyy usein papurikkotäpliä. Hopeaväriset varsat syntyvät haalistuneilta osiltaan hyvin vaaleina ja niillä on kasvuiässä, mahdollisesti myös täysikasvuisina, raidalliset kaviot.
Koska hopeageeni vaikuttaa ainoastaan mustaan pigmenttiin, se ei näy kauttaaltaan ruskeissa rautiaissa hevosissa millään tavalla, vaikka hevonen kantaisikin hopeageeniä ja voi myös periyttää sitä jälkeläisilleen. Ruunikkopohjalla tulos on hopeanruunikko, mustalla pohjalla hopeanmusta väri (hopeageeni toki vaikuttaa samaan tapaan muihinkin ruunikko- ja mustapohjaisiin väreihin; esimerkiksi hopeanruunivoikko ja hopeanhiirakko väri ovat täysin mahdollisia). Koska hevosen jouhet ovat sekä hopeanruunikolla että hopeanmustalla hevosella liinakkomaisen vaaleat, hevosta saatetaan luulla rautiaaksi. Hopeanruunikolla jalat yleensä kuitenkin jäävät ruunikkomaisen mustiksi, kun taas hopeanmusta hevonen - jouhiltaan erittäin vaalea, rungostaan ja raajoistaan melko tasaisesti tumman- tai harmahtavanruskea - on varsin tunnusomaisen näköinen. Varsinkin hopeanmustat hevoset ovat myös usein vahvasti papurikkotäpläisiä.
Hopeageeniä tiedetään esiintyvän tietyissä roduissa kuten suomenhevosella, islanninhevosella, shetlanninponilla sekä useilla amerikkalaisroduilla kuten kalliovuortenhevosella. Geeni on kuitenkin tunnettu vasta melko vähän aikaa, eikä hopeavärien olemassaoloa monessa muussa rodussa ole vielä tunnistettu, joten esimerkiksi hopeanmustat hevoset saatetaan kirjata liinaharjaisiksi sysirautiaiksi.
