Herttoniemi
Wikipedia
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 43 | ||
| Suurpiiri | Kaakkoinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 6,06 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 27 347 (2004) | ||
| - Väestötiheys | 4 455/km² | ||
| Postinumerot | 00810, 00811, 00820 | ||
| Osa-alueet | Länsi-Herttoniemi, Roihuvuori, Herttoniemenranta, Herttoniemen teollisuusalue | ||
| Lähialueet | Kulosaari, Tammisalo, Marjaniemi, Laajasalo, Itäkeskus, Viikki | ||
Herttoniemi (ruots. Hertonäs; puhekielessä myös Hertsika) on niemi ja Helsingin 43. kaupunginosa Kulosaaren itäpuolella. Se sijaitsee Vanhankaupunginlahden, Herttoniemensalmen, Porolahden ja Strömsinlahden rannalla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Asutus Herttoniemen alueella on vanhaa. Herttoniemen metroaseman läheltä löytyy yksi Helsingin säilyneistä pronssikautisista haudoista ja Herttoniemen kylä oli Helsingin pitäjän vanhimpia. Herttoniemen nimi on nykyisin ruotsiksi Hertonäs, mutta vuonna 1548 nimi esiintyi muodossa Hertones ja hieman myöhemmin muodoissa Hertugnäs ja Hertognes. Vuonna 1405 Porvoon käräjillä on ollut lautamiehenä rälssimies Laurens Hertoghe. On arveltu, että hän on nauttinut verovapautta aluella olleista tiloista ja näin antanut alueen tiloille oman nimensä. Herttoniemen kartano on Itä-Helsingin vanhin ja se oli Jägerhorn-suvun hallussa jo 1500-luvulla.
Kun Viaporin rakennustöitä johtanut kreivi Augustin Ehrensvärd osti tilan 1752, kartanon alueet ulottuivat idässä Puotilaan ja pohjoisessa Malmille ja Viikkiin. Myös nykyisen Myllypuron alue kuului Ehrensvärdin tilaan. Myöhemmin Herttoniemen kartanon omisti Ruotsinsalmen II taistelun sankari (1790) ja Viaporin Ruotsin vallan ajan viimeinen komendantti Carl Olof Cronstedt. Alueella on myös Strömsin kartano. Herttoniemen alueella ovat asuneet mm. kirjailijat F.E. Sillanpää ja Arvo Turtiainen.
Herttoniemessä on säilynyt nähtävissä osa Helsinkiä ympäröivistä, ensimmäisen maailmansodan aikaisista maalinnoituksista.
Alue liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa 1946. Liitosalueille ruvettiin rakentamaan uudenlaisia asuinalueita, joista Herttoniemi oli ensimmäinen ja suurin.
[muokkaa] Nykypäivä
Nykyään niemellä sijaitsee Herttoniemen kaupunginosa, johon virallisesti kuuluvat Länsi-Herttoniemen, Herttoniemenrannan ja Roihuvuoren (ent. Itä-Herttoniemen) alueet, sekä näiden välissä oleva Herttoniemen teollisuusalue, jolla on yli 5000 työpaikkaa. Myös Tammisalon kaupunginosa kuuluu Helsingin aluejaossa Herttoniemen peruspiiriin, jonka asukasluku on yhteensä noin 27 000 (2003).
Herttoniemen alueella on kaksi metroasemaa (Herttoniemi ja Siilitie) ja kolmatta on suunniteltu Roihupellon ja Roihuvuoren rajalle Itäkeskuksen ja Siilitien väliin. Alueen maamerkkinä toimii Roihuvuoren vesitorni.
[muokkaa] Kuvia Herttoniemestä
 Herttoniemen kartanon päärakennus |
 Alueen toisen kartanon Strömsin kartanon päärakennus, jossa toimii nykyisin Helsingin kuvataidekoulu. |
 Herttoniemen kirkko |
 Eränkävijäntori Länsi-Herttoniemessä |
 Rintamamieskerrostalo Roihuvuoressa entisessä Itä-Herttoniemessä |
 Kiikkujat patsas Roihuvuoressa |
||
 Siilitien aluetta Länsi-Herttoniemessä |
