Hergé
Wikipedia
Hergé, oikealta nimeltään Georges Remi (22. toukokuuta 1907 - 3. maaliskuuta 1983), oli belgialainen sarjakuvapiirtäjä, joka tunnetaan parhaiten Tintti-sarjakuvista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lapsuus ja kouluikä
Georges Remi syntyi Etterbeekissä, Belgiassa. Hänen perheeseen kuului isä (Alexis Remi), äiti (Elishabet, omaa sukua Dufour) sekä yksi veli.
Georges oli vilkas lapsi, joka eli tavanomaista lapsen elämää, kävi kansakoulua Ixellesissä vuosina 1914—1918, kunnes isänsä työnantajan painostuksesta siirtyi oppikouluvuosikseen uskonnolliseen Institut Saint-Bonifaceen. Koulussa hyvin menestynyt Georges joutui koulunvaihdoksen yhteydessä myös eroamaan Belgian partiopojista ja liittymään katolisten partiolaisten liittoon. Partio oli yksi Georgesin rakkaimmista harrastuksista ja tämän mukana syntyi myös Georgesin kiinnostus intiaaneihin sekä Amerikkaan.
Partion ohella Remi piirsi myös partioaiheisia kuvatarinoita Le Boy-Scout -lehteen. Vuodesta 1922 Georges Remin nimi näkyi lehdessä ja vuonna 1924 vakiintui nimimerkki Hergé. Nimimerkki pohjautuu hänen nimikirjaintensa "R.G." ranskankieliseen lausumisasuun. Hergé ei ollut vielä kovin kokenut piirtäjä ja teokset olivat aika kömpelöitä. Alussa hän kuvitti joitakin artikkeleita tai saattoi jopa piirtää kansikuvia.
Kun Hergé sai oppikoulunsa päätökseen 1925, hän siirtyi työskentelemään isä Norbert Wallezin johtamaan Le XXe Siècleen, katoliseen mielipide- sekä tiedonantolehteen. Näinä aikoina hän toimitti tarinoitaan Boy Scout-belge -lehteen. Hergén vanhemmat havaisivat pojan taidot sekä mieltymyksen ja lähettivät hänet opiskelemaan alaa Ecole Saint-Luciin. Testinä kouluun olisi Hergén pitänyt piirtää niin taidokas jäljitelmä vanhasta korinttilaispylväästä kuin suinkin osasi, mutta hän ei selviytynyt tehtävästä. Hänestä ei ollut mihinkään kouluun, vaan hän opiskeli ahkerasti itse niin kuin osasi. Vuonna 1926 hän lähti asepalvelukseen, jossa yleni kersantiksi asti käyttäen kaikki vapaa-aikansa piirtämiseen. Asepalveluksen jälkeen Hergé jatkoi töitään Le XXe Sièclessä ja kohensi asemiaan.
[muokkaa] Tintin syntymä
Vuonna 1926 Hergé teki ensimmäisen sarjakuvansa Totor, C.P. des Hannetons (suomeksi Totor, Turilas-vartion johtaja). Totor seikkaili Le Boy-Scout -lehdessä vajaat viisi vuotta. Marraskuussa 1928 ilmestyi sitten Le Petit Vingtièmen ensimmäinen numero. Lehti oli Le XXe Sièclen rinnalla julkaistu nuortenlehti, josta Hergé kantoi yksin kaiken vastuun. Alussa hän vain kuvitti köyhiä käsikirjoituksia, kunnes päätti aloittaa oman sarjan tekemisen. Hän vaihtoi Totorin nimestä pari kirjainta, sekä antoi hänelle uuden työpaikan. Hän myös antoi uudelle hahmolleen kaveriksi foxterrierin nimeltä Milou. Tämä uusi sarja oli täyttä sarjakuvaa puhekuplineen kaikkineen. herge on tehnyt myös tällaiset sarjakuvat kuin cet aimable m.mops, l`extraordinaire aventure de flup.nenesse.poussette et cochonnet ja popol et virginie
Ensimmäinen numero ilmestyi 10. tammikuuta 1929. Tarinan nimi oli Tintin au pays des Soviets, eli Tintti neuvostojen maassa. Tintin lisäksi hän loi myös toisen sarjakuvan, joka kertoi Quickista ja Flupkesta, kahdesta brysseliläisestä kauhukakarasta. Tämä sarja jatkui Le Petit Vingtièmen sivuilla 1930-luvun loppuun. Tintin seikkailut Neuvostoliitossa osoittautuivat selvästi suositummaksi, joten Hergé päätti jatkaa sarjakuvaa. Seikkailut jatkuivat Le Petit Vingtièmessä, jonka painos jouduttiin jopa kuusinkertaistamaan niinä päivinä, joina nuortenliite ilmestyi. Neuvostoliiton jälkeen Hergé lähetti sankarinsa Afrikkaan, Amerikkaan ynnä muihin seikkailuihin.
[muokkaa] Avioliitto ja Tintin seikkailuja
Vuonna 1932 Hergé avioitui Germaine Kickensin kanssa, jonka hän oli kihlannut vuotta aiemmin. Faaraon sikarit -seikkailun jälkeen Hergé tapasi Tsang Tsong-jenin, jota hän pitää isä Wallezin jälkeen eräänä uransa tärkeimmistä ihmisistä. Tsang kertoi Hergélle Kiinasta ja kehotti häntä keräämään runsaasti taustatietoja seuraavaa Tintti-seikkailua varten, joka tuli tapahtumaan Kiinassa. Tämän Sininen Lootus -tarinan jälkeen Tintin seikkailut jatkuivat vuosittain, Särkyneen korvan, Mustan saaren salaisuuden ja Kuningas Ottokarin valtikan muodossa. Samalla Hergé jatkoi Quickin ja Flupken seikkailuita ja vielä kolmatta uutta tarinaa Veikon, Teten ja Jyken seikkailut, joka ei ollut taiteilijan oma sarja, vaan Coeurs vaillants -lehden toimittajien aloitteesta syntynyt sarjakuva. Näiden lisäksi Hergé toki jatkoi kuvittamista ja kansikuvien piirtämistä nimimerkillä Atelier Hergé.
Vuonna 1939 kersantiksi asti ylennyt Hergé joutui astumaan asepalvelukseen jalkaväkikomppanian kouluttajaksi. Tästä huolimatta hän jatkoi piirtämistä aina vapaa-aikanaan ja toimitti kaksi sivua viikossa tarinaa Tintti mustan kullan maassa. Palattuaan asepalveluksesta oli Le Petit Vingtième lakannut ilmestymästä ja Tintin taru näytti olevan lopussa. Etsittyään aikansa uutta kotia, Tintti löysi sen Le Soir -lehdestä. Le Petit Vingtièmen tapaan myös Le Soir alkoi julkaista nuorisoliitettä, koska Hergé oli heidän käytettävissään. Sodan aiheuttamien tappioiden takia liite ei ollut kovin pitkäaikainen, vaan se jouduttiin lopettamaan alle vuoden ikäisenä. Näin Tintin uusin seikkailu, Kultasaksinen rapu ilmestyi vain arkistrippinä lehden alareunassa. Tarinan taitto oli vaikeaa Hergélle, koska se ei sopinut hyvin yhteen hänen piirrostekniikkansa kanssa.
Hergen piti myös varoa käyttämästä turhan ajakohtaisia aiheita, koska maa oli miehitetty. Tästä syystä Tintin seikkailut muodostuivat entistä fiktiivisemmiksi, kuten Yksisarvisen salaisuus. Samoihin aikoihin muuttui myös Tintin seikkailuiden sivumäärä. Seikkailut olivat usein olleet noin 100-sivuisia, mutta nyt ne lyhenivät 62 sivuun per tarina. Samalla ryhdyttiin kuitenkin käyttämään väripainatusta, ja ensimmäisenä värillisenä päivänvalon näki Salaperäinen tähti. Samoihin aikoihin Hergé tapasi Edgar Pierre Jacobsin, jonka hän palkkasi värittäjäksi sekä taustojen tekijäksi. Jacobs auttoi myös Seitsemän kristallipallon käsikirjoituksen teossa.
Syyskuussa 1944 Brysselin vapauttaminen keskeytti Seitsemän kristallipallon teon, ja myös Le Soirin toimituskunta vaihtui. Liittoutuneiden sodanjohto kielsi toistaiseksi toimittajien työnteon lehdissään, joten Hergékään ei saanut työskennellä. Näihin aikoihin alkoi liikkua huhuja, esimerkiksi Hergén kuolemasta tai sairastumisesta. Tosiasiassa taiteilija vietti aikansa parantelemalla eräitä ennen sotaa julkaistuja tarinoitaan. 26. syyskuuta 1946 Hergé palasi areenoille Tintin-lehden mukana. Kahden vuoden kuluttua alkoi Tintistä ilmestyä myös englanninkielinen painos, joka nosti Hergén lopullisesti maailmanlaajuiseen suosioon. Vuonna 1950 Hergé perusti osakeyhtiön Studios Hergé, jossa työskenteli hänen lisäkseen kymmenkunta taiteilijaa, jotka olivat siitä lähtien jatkuvasti Hergén apuna. Näihin aikoihin ilmestyi monia Tintti-sarjakuvia ja Hergén kädenjälki tuli yhä suositummaksi.
Hergén avioliitto ajautui kriisiin 1950-luvun lopulla ja hän rakastui Fanny Vlaminckiin, erääseen studion taitelijoista. Lisäksi Hergé kärsi jatkuvista painajaisista. Sveitsiläinen psykoanalyytikko neuvoi häntä luopumaan Tintin piirtämisestä. Luovuttamisen sijaan Hergé alkoi työstämään albumia Tintti Tiibetissä, todennäköisesti vaikuttavinta Tintti-tarinaa. Albumin valmistuminen näytti merkitsevän myös henkilökohtaisten ongelmien loppua: Hergén otti asumiseron vaimostaan 1960 ja hänen painajaisensa loppuivat.
1960-luvun lopulla ilmestyi muutamia Tintti-elokuvia, sekä näyteltyinä että animaatioina. 1971 hän vieraili ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa, jossa tapasi ensimmäistä kertaa oikeita intiaaneja, jotka olivat nuoruudessa olleet yksi hänen suurimpia mielenkiinnon kohteitaan. 1970-luvulla sarjakuvia ilmestyi yhä vähemmän ja vähemmän. Viimeiseksi albumiksi jäi vuonna 1976 ilmestynyt Tintti ja Picarot.
Hergé sai avioeron vaimostaan 1975 ja meni naimisiin Fannyn Vlaminckin kanssa 1977.
Georges Remi kuoli 3. maaliskuuta 1983 Saint-Lucin sairaalassa, lähellä Brysseliä. Ennen kuolemaansa hän ehti aloittaa 24. Tintti-seikkailun Tintti ja aakkostaide, joka valitettavasti jäi luonnosasteelle.
[muokkaa] Aikajana Hergéstä
- 22. toukokuuta 1907 - Georges Remi alias Hergé syntyi Etterbeekissä.
- 1914-1918 - Georges kävi Ixellesin kansakoulua
- 1918-1925 - Georges kävi uskonnollista Institut Saint-Bonifacea
- 1922 - Georges alkoi piirtämään tarinoitaan Le Boy-Scout -lehteen
- 1924 - Julkaistiin ensimmäinen tarina Hergé-nimimerkillä
- 1925 - Meni töihin Le XXe Siècle -lehteen
- 1926 - Hergé loi ensimmäisen sarjakuvansa, Totor. C.P. des Hannetons
- 1926 - Hergé astui asepalvelukseen
- 1927 - Palasi töihin Le XXe Siècleen
- 1928 - Ilmestyi ensimmäinen numero Le Petit Vingtièmeä, josta Hergé oli kokonaan vastuussa
- 1929 - Ensimmäinen Tintti-sarjakuva, Tintti neuvostojen maassa
- 1930 - Hergé loi Quickin ja Flupken
- 1931 - Kihlasi Le XXe Siècle -lehden päätoimittajan sihteerin
- 1931 - 2. Tintti-sarjakuva, Tintti Afrikassa
- 1932 - 3. Tintti-sarjakuva, Tintti Amerikassa
- 1932 - Avioitui Germaine Kieckensin kanssa
- 1934 - 4. Tintti-sarjakuva, Faaraon sikarit
- 1936 - 5. Tintti-sarjakuva, Sininen Lotus
- 1936 - Hergé alkoi piirtämään Veikon, Teten ja Jyken seikkailuja
- 1937 - 6. Tintti-sarjakuva, Särkynyt korva
- 1938 - 7. Tintti-sarjakuva, Mustan saaren salaisuus
- 1939 - 8. Tintti-sarjakuva, Kuningas Ottokarin valtikka
- 1939 - Astui asepalvelukseen
- 1940 - Le XXe Sièclen julkaisu lopetettiin
- 1941 - 9. Tintti-sarjakuva, Kultasaksinen rapu
- 1942 - 10. Tintti-sarjakuva, Salaperäinen tähti
- 1943 - 11. Tintti-sarjakuva, Yksisarvisen salaisuus
- 1944 - 12. Tintti-sarjakuva, Rakham Punaisen aarre
- 1944 - Le Soirin toimituskunta vaihtui ja liittoutuneiden sodanjohto kielsi lehdessä olevia toimittajia työskentelemästä (13. Tintti-sarjakuva Seitsemän kristallipalloa keskeytyi)
- 1946 - Tintin-lehti perustettiin ja Seitsemän Kristallipalloa jatkui 14. Tintti-sarjakuvassa Auringon Temppeli
- 1948 - Tintin-lehdestä alkoi ilmestymään Ranskan-painos
- 1950 - Hergé perusti osakeyhtiön nimeltään Studios Hergé
- 1950 - 15. Tintti-sarjakuva, Mustan kullan maa
- 1953 - 16. Tintti-sarjakuva, Päämääränä kuu
- 1954 - 17. Tintti-sarjakuva, Tintti kuun kamaralla
- 1956 - Albumien painosmäärät nousivat miljoonaan vuotuiseen albumiin
- 1956 - 18. Tintti-sarjakuva, Tuhatkaunon tapaus
- 1958 - 19. Tintti-sarjakuva, Seikkailu punaisella merellä
- 1960 - 20. Tintti-sarjakuva, Tintti Tiibetissä
- 1960 - asumisero
- 1963 - 21. Tintti-sarjakuva, Castafioren korut
- 1964 - Ilmestyi näytelty Tintti-elokuva, Tintin et les oranges bleues
- 1968 - 22. Tintti-sarjakuva, Lento 714
- 1969 - Ilmestyi näytelty Tintti-elokuva, Le Mystère de la Toison d'or
- 1969 - Ilmestyi kokopitkä animaatioelokuva, Auringon temppeli
- 1972 - Ilmestyi kokopitkä animaatioelokuva, Tintti Haijärvellä
- 1975 - avioero
- 1976 - 23. ja viimeinen Tintti-sarjakuva, Tintti ja Picarot
- 1977 - avioitui Fanny Vlaminckin kanssa
- 1981 - aloitti Tintti ja aakkostaide -kirjan, jota ei kuitenkaan saanut valmiiksi
- 1983 - Hergé kuoli Saint-Lucin sairaalassa lähellä Brysseliä
