Hangeul
Wikipedia
Hangeul (한글, McCune-Reischauer: Han'gŭl, joskus kirjoitetaan Hangul, Pohjois-Koreassa käytetään nimeä Chosŏn'gŭl (조선글)) on korean aakkosto. Ennen hangeulin kehittämistä koreaa kirjoitettiin kiinan merkeillä, jotka koreaksi ovat hanja. Nimeä hangeul ei voi kirjoittaa hanja-merkein, paitsi osa Han (한), joka merkitsee korealaista (韓).
Hangeul kirjoitetaan merkkeihin tavuittain. Tavut koostuvat 24 kirjaimesta (jamo), joista 14 on konsonantteja ja 10 vokaaleita. Aikaisemmin on käytetty kolmea muutakin konsonanttia ja yhtä vokaalia.
Kukin korean kirjain eli jamo vastaa jotakin äännettä. Koska kirjaimia on vähän, ja niiden muodossakin on tiettyä logiikkaa, on korean kirjoitusjärjestelmää usein väitetty maailman helpoimmaksi, sen oppii noin kahdessa tunnissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Hangeul kehitettiin Korean Joseon-dynastian neljännen kuninkaan, Sejong Suuren käskystä. Häntä nimitetään järjestelmän keksijäksi. Järjestelmä valmistui vuonna 1443 tai tammikuussa 1444, ja julkaistiin 1446 dokumentissa nimeltä Hunmin Jeongeum. Tämä nimi annettiin myös aakkostolle. Dokumentin julkaisupäivä 9. lokakuuta on Etelä-Koreassa Hangeul-päivä, Pohjois-Koreassa vastinetta vietetään 15. tammikuuta.
Kuningas Sejong halusi että hangeulia käytettäisiin lisänä hanja-merkeille, käytettäväksi pääasiassa hanja-merkkien opettamiseen. Tämä oli myös syynä niiden nimeen Hunmin Jeongeum, joka tarkoittaa "Oikeat äänteet kansan opetukseen". Tuohon aikaan hanja-merkkejä osasivat lukea ja kirjoittaa vain miespuoleiset aristokraatin jäsenet, ja koska hanja oli ainoa käytössä oleva kirjoitusjärjestelmä, lukutaitoisia oli erittäin vähän. Oppinut eliitti vastusti hangeul-järjestelmää, väittäen hanjaa ainoaksi oikeaksi kirjoitusjärjestelmäksi. Tämä johtikin hangeul-vastaisuuteen myös hallinnossa, ja Joseon-dynastian kymmenes kuningas Yeonsan-gun kielsi hangeul-järjestelmän opettamisen ja sen kirjoittamisen dokumentteihin vuonna 1504. Hangeul-järjestelmää olivat alkaneet käyttää naiset ja kouluttamattomat henkilöt.
Kun nationalismi rantautui Japanista Koreaan, alkoivat eräät uudistusmieliset pitää hangeul-järjestelmää kansallisena symbolina. Se otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön virallisissa dokumenteissa vuonna 1894 Japaninmielisten poliitikkojen ajaman Gabo-reformin myötä. Japanin otettua Korea hallintaansa 1910, tehtiin hangeul-järjestelmän opettelusta pakollista kouluissa.
[muokkaa] Kirjaimet (jamo)
"Jamo" (자모, Hanja: 字母) on hangeul-kirjoituksen perusosanen eli kirjain. Jamoja on 51 kappaletta, joista 24 on yksinkertaisia (eivät yhdisteitä). Loputa 27 ovat kahden tai joskus kolmen jamon yhdistelmiä. Kirjainten määrä ryhmittäin on seuraava:
- 14 yksinkertaista konsonanttia
- 5 kaksoiskonsonanttia
- 11 monimutkaista konsonanttia
- 10 yksinkertaista vokaalia
- 11 diftongia
[muokkaa] Konsonantit
Peruskirjainten muodot pohjautuvat kielen, suulaen, hampaiden ja kurkun aseman kuvaukseen. Konsonantit voidaan jakaa neljään ryhmään, tässä sulkeissa annetut nimet ovat perinteiset sinokorealaiset lingvistiset termit.
- Velaarit (아음 ; 牙音 ; a-eum; "poskihammasäänteet"):
- ㄱ g, ㅋ k
- perusmuoto: ㄱ on sivukuva kielestä koskettamassa kitapurjetta.
- Alveolaarit (설음 ; 舌音 ; seol-eum; "kielelliset äänteet"):
- ㄴ n, ㄷ d, ㅌ t, ㄹ l
- perusmuoto: ㄴ on sivukuva kielen kärjestä koskemassa hammasvallia.
- Bilabiaalit (순음 ; 唇音 ; sun-eum; "labiaaliäänteet"):
- ㅁ m, ㅂ b, ㅍ p
- perusmuoto: ㅁ kuvastaa huulia.
- dentaalisibilantit (치음 ; 齒音 ; chieum; "dentaaliäänteet"):
- ㅅ s, ㅈ j, ㅊ ch
- perusmuoto: ㅅ oli alun perin muodoltaan kuin kiila /\, ilman huipulla olevaa yhteistä nyppyä. Se on sivukuva hampaista.
- Glottaalit (후음 ; 喉音 ; hueum; "kurkkuäänet"):
- ㅇ ng (tavun alussa mykkä), ㅎ h
- perusmuoto: ㅇ kuvaa kurkun muotoa.
[muokkaa] Vokaalit
Vokaalit muodostuvat kolmesta elementistä:
- Vaakasuora viiva kuvastaa maata
- Piste kuvastaa taivasta (myöhemmin muotoutunut lyhyeksi viivaksi
- Pystysuora viiva kuvastaa seisovaa ihmistä
Yhdessä niistä muodostuu erilaisia yhdistelmiä, jotka kuvastavat vokaaliäänteitä:
- Yksinkertaiset vokaalit:
- Vaakasuorat vokaalit: äännetään suuontelon etuosassa
- ㅗ o
- ㅜ u
- ㅡ eu (ŭ)
- Pystysuorat vokaalit: äännetään suuontelon takaosassa
- ㅏ a
- ㅓ eo (ŏ)
- ㅣ i
- Vaakasuorat vokaalit: äännetään suuontelon etuosassa
- Yhdistelmävokaalit: yhdistävät yksinkertaisia vokaaleja
- ㅐ = ㅏ + ㅣ
- ㅔ = ㅓ + ㅣ
- ㅘ = ㅗ + ㅏ
- ㅙ = ㅗ + ㅐ
- ㅚ = ㅗ + ㅣ
- ㅝ = ㅜ + ㅓ
- ㅞ = ㅜ + ㅓ + ㅣ
- ㅝ = ㅜ + ㅣ
- ㅢ = ㅡ + ㅣ
- palatalisoituneet vokaalit: Latinisoidaan muotoon y-, kirjoitetaan lisäämällä ylimääräinen veto viivan yhteyteen
- ㅑ = ㅏ + veto
- ㅕ = ㅓ + veto
- ㅛ = ㅗ + veto
- ㅠ = ㅜ + veto
- ㅒ = ㅐ + veto
- ㅖ = ㅔ + veto
[muokkaa] Aakkosjärjestys
Hangeul-järjestelmässä jokainen tavu alkaa konsonantilla. Mikäli konsonanttia tavun alussa ei ääntämyksessä ole, kirjoitetaan tavun alkuun kirjain ㅇ (tavun lopussa ng), joka ei koskaan äänny tavun alussa. Siten vokaalialkuiset tavut myös aakkosjärjestyksessä järjestetään ㅇ-kirjaimen kohdalle. Nykyisen aakkosjärjestyksen asetti Choi Sejin vuonna 1527.
Etelä-Koreassa ja Pohjois-Koreassa käytetään hieman erilaista aakkosjärjestystä, joista molemmat noudattavat Choi Sejinin peruskirjainten järjestystä.
[muokkaa] Etelä-Korean järjestys
Konsonanttien järjestys on:
ㄱ ㄲ ㄴ ㄷ ㄸ ㄹ ㅁ ㅂ ㅃ ㅅ ㅆ ㅇ ㅈ ㅉ ㅊ ㅋ ㅌ ㅍ ㅎ
Kaksoiskonsonantit sijoitetaan heti niitä vastaavan yksinkertaisen kirjaimen jälkeen.
Vokaalien järjestys on:
ㅏ ㅐ ㅑ ㅒ ㅓ ㅔ ㅕ ㅖ ㅗ ㅘ ㅙ ㅚ ㅛ ㅜ ㅝ ㅞ ㅟ ㅠ ㅡ ㅢ ㅣ
[muokkaa] Pohjois-Korean järjestys
Konsonantit:
ㄱ ㄴ ㄷ ㄹ ㅁ ㅂ ㅅ ㅇ ㅈ ㅊ ㅋ ㅌ ㅍ ㅎ ㄲ ㄸ ㅃ ㅆ ㅉ ㅇ
Ensimmäinen ㅇ vastaa tavunloppuista äännettä /ng/. Toinen ㅇ on tavun alkuinen mykkä äänne. Kaksoiskirjaimet ovat lopussa, ennen mykkää ㅇ:a, mutta kaikkien muiden kirjainten jälkeen, toisin kuin Etelä-Koreassa.
Vokaalit:
ㅏ ㅑ ㅓ ㅕ ㅗ ㅛ ㅜ ㅠ ㅡ ㅣ ㅐ ㅒ ㅔ ㅖ ㅚ ㅟ ㅢ ㅘ ㅝ ㅙ ㅞ
ㅐ ja ㅔ sijoitetaan kaikkien perusvokaalien jälkeen, ei ㅏ:n ja ㅓ:n perään.
[muokkaa] Kirjainten nimet
Aakkosten nimi on "ganada-järjestys" (가나다訓), joka on saanut nimensä järjestyksen kolmen ensimmäisen konsonantin mukaan (g, n, and d), liittämällä niihin ensimmäinen vokaali (a). Kirjainten nimet antoi Choi Sejin vuonna 1527. Pohjois-Koreassa nimiä on sittemmin muutettu.
[muokkaa] Konsonanttien nimet
Konsonanteilla on nykyisin kaksitavuiset nimet, joissa kyseinen konsonantti esiintyy sekä nimen alussa, että lopussa.
| Kirjain | Nimi |
| ㄱ | giyeok (기역) |
| ㄴ | nieun (니은) |
| ㄷ | digeut (디귿) |
| ㄹ | rieul (리을) |
| ㅁ | mieum (미음) |
| ㅂ | bieup (비읍) |
| ㅅ | shiot (시옷) |
| ㅇ | ieung (이응) |
| ㅈ | jieut (지읒) |
| ㅊ | chieut (치읓) |
| ㅋ | kieuk (키읔) |
| ㅌ | tieut (티읕) |
| ㅍ | pieup (피읖) |
| ㅎ | hieut (히읗) (Huomaa loppukonsonantin ㅎ poikkeuksellinen ääntämys) |
Kolmea lukuun ottamatta nimeämisjärjestelmä on kirjain + i + eu + kirjain. Ensimmäisen tavun muodostaa "kirjain + i"-yhdistelmä, toisen "eu + kirjain". Poikkeavat kolme ovat g, d ja s, sillä tavuille euk, eut ja eus ei ole hanja-merkkejä. Yeok (役) kirjoitetaan euk:in tilalle. Koska mikään hanja ei lopu t eikä s, Choi valitsi kaksi hanjaa, jotka luettaisiin korealaisittain: 末 (kut "loppu") ja 衣 (os "vaatteet").
Alun perin Choi antoi kirjaimille j, ch, k, t, p ja h epäsäännölliset yksitavuiset nimet ji, chi, ki, ti, pi ja hi. Nämä muutettiin nykyiselleen vuonna 1933.
Kaksoiskonsonanttien nimissä on sana ssang (쌍), joka merkitse "kaksosta" tai "kaksinkertaista" ennen kirjaimen nimeä.
| Kirjain | Nimi |
| ㄲ | ssang giyeok (쌍 기역) |
| ㄸ | ssang digeut (쌍 디귿) |
| ㅃ | ssang bieup (쌍 비읍) |
| ㅆ | ssang shiot (쌍 시옷) |
| ㅉ | ssang jieut (쌍 지읒) |
[muokkaa] Vokaalien nimet
Vokaalien nimet ovat yksinkertaisesti kyseiset äänteet, tosin kaikkien tavujen alkaessa konsonantilla, näidenkin eteen on kirjoitettava mykkä ㅇ (ieung).
| Kirjain | Nimi |
| ㅏ | a (아) |
| ㅐ | ae (애) |
| ㅑ | ya (야) |
| ㅒ | yae (얘) |
| ㅓ | eo (어) |
| ㅔ | e (에) |
| ㅕ | yeo (여) |
| ㅖ | ye (예) |
| ㅗ | o (오) |
| ㅘ | wa (와) |
| ㅙ | wae (왜) |
| ㅚ | oe (외) |
| ㅛ | yo (요) |
| ㅜ | u (우) |
| ㅝ | weo (워) |
| ㅞ | we (웨) |
| ㅟ | wi (위) |
| ㅠ | yu (유) |
| ㅡ | eu (으) |
| ㅢ | eui (의) |
| ㅣ | i (이) |
[muokkaa] Käytöstä poisjääneet kirjaimet
Alkuperäisistä kirjaimista ovat jääneet pois käytöstä seuraavat:
- ㆍ tai 丶 (arae-a tai araea): Lausutaan IPA: [ʌ], samantapaisesti kuin eo.
- esiintyi vain tavussa ㆎ (area-ae)
- ㅿ (pansios) [z]
- ㆆ (yeorinhieuh, 여린히읗; tai 된이응 "kevyt hieuh" tai "kaksois-ieung") [glottaalifrikatiivi/-pysäys]: "kevyempi kuin ㅎ ja raskaampi kuin ㅇ".
- ㆁ (yetieung, 옛이응) [nollamerkki]: Nyt yhdistynyt samaksi kuin ㅇ (ieung), joka perinteisesti ääntyi vain [ŋ]. Tietokoneen kirjasimissa yetieung on vähemmän pyöreä kuin ieung. Käsinkirjoituksessa siinä ei koskaan ole pientä vetoa ympyrän huipulla kuten ieung:ssa.
Lisäksi on olemassa kaksi käytöstä poistunutta muodoltaan johdettua kirjainta, jotka kuvastavat yksittäistä äännettä:
- ㅱ (kapyeunmieum) [β]
- ㆅ (ssanghieuh) [x]
[muokkaa] Kirjoitus
Hangeulia voidaan kirjoittaa sekä vaaka- että pystysuoraan. Perinteinen kirjoitussuunta on sama kuin kiinan, siis ylhäältä alas ja oikealta vasemmalle. Ju Si-gyeong ajoi vaakasuoraa järjestelmää, ja se muovautui yleiseksi käytännöksi (vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas).
[muokkaa] Katso myös
