Hajupihka
Wikipedia
| Hajupihka | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
Hajupihka (Ferula asafoetida) tai pirunpihka on monivuotinen, porkkanan kanssa samaan heimoon kuuluva kasvi. Sen rungosta ja juuresta saadaan maitomaista voimakastuoksuista pihkaa, joka kuivuu hajupihkaksi. Jo muinaisen Rooman keittiöissä hajupihkaa käytettiin mausteena. Hajupihkaa käytetään erityisesti intialaisissa kasvisruoissa. Sitä myydään yleensä vehnäjauholla yms. jatkettuna jauheena, jotta maustaminen olisi helpompaa.
Tuoreen hajupihkan haju on erittäin voimakas ja epämiellyttävä, mutta kypsennyksen jälkeen maku tuo ruokaan miedon sipulimaisen/valkosipulimaisen maun. Useissa länsimaissa maustetta kutsutaankin pirunpaskaksi, jonka sievistelevät keittokirjailijat ovat sitten muuttaneet pirunpihkaksi tai hajupihkaksi. Hajupihkaa käytetään edelleen Keski-idän keittiössä, joten ainoa mahdollisuus löytää sitä on etniset ruokakaupat. Koska sipuli ja valkosipuli ovat pahan hajunsa takia kielletty Intian brahmaaneilta, he käyttävät pirunpihkaa antamaan samaa makua ruokaan. Keskiajalla väitettiin, että pirunpihka auttaa keuhkoputkentulehdukseen ja lievittää hysterian oireita.
