Härkäpää
Wikipedia
Härkäpään suku kuuluu laajimpiin suomalaisiin pappissukuihin. Härkäpää kuului myös niihin aatelisiin sukuihin, joita liittyi Suomen papistoon uuden ajan alussa. 1500-luvun lopulla esiintyy suvun edustajia vanhoissa kirkkopitäjissä; kirkkoherroina Espoossa, Helsingissä, Hattulassa ja Hauholla. Härkäpään suvun alku ulottuu keskiajalle ja siten sitä ei tunneta. Sen edustajia toimi pappisviroissa 1500-luvulta lähtien aina Korpilahden kappalaiseen Alexander Vilhelm Herkepaeukseen saakka 1800-luvulla. Myöhempinä aikoina on perisuomalainen sukunimi ottanut papistolle ominaisen latinalaisen -us-päätteen. Näin Härkäpää-nimestä muotoutui Herkepaeus.
K. Grotenfeld tutki vuonna 1898 Härkäpään sukua. Hän löysi asiakirjan puheesta, joka pidettiin Turun akatemiassa vuonna 1654 Ericus Herkepaeukselle. Siinä mainitaan tietoja Ericus Herkepaeuksen esivanhemmista muun muassa siten, että piispa Eerik Härkäpää ja Viipurin koulun rehtori Thomas Laurentii ovat Hauhon Härkäpäiden esi-isiä.
Hauhon seurakunnan palveluksessa Härkäpäitä tavataan monessa sukupolvessa. Hattulan kirkkoherra Anders Laurentii Härchäpää (1560 - 1576) kuuluu sukuun. Viipurin piispa Eerik opiskeli Rostockin yliopistossa 1547 ja Wittembergissä 1550 - 1551 ja valmistui maisteriksi. Hän opiskeli latinan ja kreikan ohella myös heprean kieltä Melanctonin todistuksen mukaan, jonka hän esitti kuningas Kustaa Vaasalle. Hauholaisen suvun lisäksi tunnetaan vaakunaltaan poikkeva taipalsaarelainen suku.
Hauhon kirkkoherra Thomas Laurentii oli allekirjoittamassa Uppsalassa vuonna 1593 päätöstä uudesta kirkollisesta opista (Uppsalan päätös). Suomesta oli tuolloin mukana piispa Sorolaisen johdolla Turun koulun rehtori Teitti, 12 kirkkoherraa ja yksi kappalainen. Mainittakoon, että Christopher Herkepaeuksen väitöskirja Historiallinen ja Taloudellinen kuvaus Hauhon pitäjästä ilmestyi 6. marraskuuta 1756 Turussa. Se on painettu ja käännetty 1900-luvulla suomeksi.
Sotilaina Härkäpää suvusta mainittakoon luutnantti Erik H. kaatui Retusaaressa vuonna 1705, luutnantti Kristoffer H. ja Hämeen läänin ratsuväkipataljoonan kapteeni Johan H. kaatui Isossa Kyrössä (Napue) 19. helmikuuta 1714.
[muokkaa] Lähteet
- K. Grotenfeld HA XV s. 53 (1898)
