Hälytys
Wikipedia
Hälytys on ei-toivotun asiaintilan tai tapahtuman johdosta annettu näkyvä tai kuuluva merkki.
Hälytyksen perustarkoitus on saada ihmiset kiinnittämään huomiota em. asiaintilaan tai tapahtumaan, ja ryhtymään varotoimiin asiaintilan tai tapahtuman estämiseksi tai korjaamiseksi, tai vaaran välttämiseksi.
Yksityisiä ihmisiä koskevia merkkejä ovat esim. seuraavat:
- palohälytys
- murtohälytys
Suurempia väestönryhmiä koskevat hälytykset annetaan useimmiten käyttämällä yleistä vaaramerkkiä. Näihin hälytyksiin kuuluvat esim. kemikaali- tai säteilyvaara ja sotatila.
Hälytyksen antamiseen liittyy eräs ristiriita. Jos hälytys annetaan varhaisessa vaiheessa, eikä uhkaava tilanne toteudukaan, tai kyseessä on aiheeton hälytys, hälytysjärjestelmä saattaa nopeasti menettää luotettavuutensa. (Vrt. Poika, joka huusi "Susi!"). Toisaalta, jos hälytys annetaan liian myöhäisessä vaiheessa, asiaintila tai tapahtuma saattaa edetä pitkään, ennen kuin sen estämiseen tai vaaran välttämiseen ryhdytään.
Toinen riski, joka liittyy hälytyksen antamiseen on se, että hälytysjärjestelmä pettää. Tässä tapauksessa hälytysjärjestelmään luottavat henkilöt saattavat myös aloittaa estämis- tai pelastautumistoimet liian myöhään, ja vahingot voivat kasvaa huomattavasti. Tästä johtuen esimerkiksi paristoilla toimivat palohälyttimet tulisi tarkastaa säännöllisesti, jotta ne toimisivat hätätilanteessa oikealla tavalla.