Friis
Wikipedia
Nykyisen Hollannin ja Tanskan länsirannikko saaristoineen on ollut Pohjois-Euroopan historiaan paljon vaikuttaneiden friisien heimon kotiseutu. Kalastuksen parissa friisit kehittyivät taitaviksi merenkulkijoiksi ja purjehtivat yhä kaukaisemmille vesille. Itämeren piiriin syntyi heidän kauppasiirtoloitaan. Näissä uusissa ympärisöissään he käyttivät vielä 1200-luvulla toisena nimenään kansallisuutta osoittavaa nimeä Friis erottumaan suuremmassa yhteisössä muista saman etunimen omaavista ihmisistä. Eri maantieteellisillä alueilla nimellä on hieman erilainen kirjoitusasu. Seuraavassa esitellään eri alueilta Suomeen tulleiden Friisien kantavanhempia. Ajan oloon Friis-nimi on lähes kadonnut Suomesta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Patriisisuku Friis
Keskiajalta lähtien Suomessa, hyvin varakas saksalaista perua oleva suku. Vaikuttanut Turussa. Hansasaksan mukainen muoto Frese. Kantaäiti Arnika Frese, 1300-luvulta, piispa Henrik Hartmaninpojan testamentin valvoja.
[muokkaa] Viipurin Frese-suku
Viipurin vaikutusvaltaisimpia kauppiassukuja 1600-luvulla. Alkujaan Lyypekistä, kantaisä Joachim Frese, k. 1621.
[muokkaa] Lounais-Suomen Friis-suku
[muokkaa] Kemin papit
Kemin pastori Jöns Friis (Frijs af Kijm) 1380-luvulta on tätä sukua. Seuraava Kemin kirkkoherra Laurentius Friis (eli 1443), ei ole välttämättä Jönsin poika. Laurentius lahjoitti Kyrönjoen suulla olevan Friisilän, jonka perinyt isältään
[muokkaa] Vanhan Taivassalon Friis-suku.
Taivassalon (Kustavin) Friisilän kylä (Frisens by), jossa kantaisä Lasse Friis 1534 lautamiehenä (voi olla sama kuin Kemin Laurentius). Olavi Friis lautamies 1512 Taivassalon Hakkeenpää. Friisilässä neljä yhtä suurta taloa: Lasse Laurinpoika, Jussi (Jöns) Laurinpoika, Lasse Jussinpoika ja Lasse Pietarinpoika, joista osa käytti 1563/1570 Friis-nimeä. Lauri voi olla Kemin Laurentius
[muokkaa] Turun keskiajan Friis-suku
1400-luvun puolivälissä kaksi Jöns Frisiä ja Raisiossa samanniminen pappi Jöns Fress. Porvarismies, raatimies Jöns Friis jätti Turun ja muutti Tukholmaan. Nils Fress on Jönsin veli. Kokkolan kirkkoherra Mårten Friis 1545 muutti Hämeenkyröön.
[muokkaa] Magnus Friisin sukuhaara
Oli Naanatalin pormestari 3.2.1487.
[muokkaa] Frisensköld
Raision Vaisaaren herra Ivar Ivarinpoika aateloitiin 1651 nimellä Frisensköld
[muokkaa] Rälssisuku Friis
Pappissuku Frisius. Jöns Friisin lapsi Mårten Friis on tätä sukua.
[muokkaa] Pappissuku Frisius
Maskun kirkkoherra Johannes Paavalinpoika 1571 tätä haaraa. hopeaveroluettelossa.
[muokkaa] Turkulainen Frisius-suku
Kauppias Martti Friis 1606-1633 nimi mainitaan Turussa Luostarinkorttelissa Savilan ja Kyröläisen talojen lähettyvillä porvarisluettelossa.
[muokkaa] Muita Länsi-Suomen Friis-suvun edustajia
Turkulainen merimies Antti Olavinpoika Friis 1690-luvulla. Turkulainen rakennusmestari Tomas Frese 1600-luvun puolivälissä. Krister Friis 1624 porvarisluettelossa Turun Luostarin korttelissa. Turussa Simon Friis (1556), Michel Friis (1559, 1573, 1582) Luostarin korttelissa, Markus Klemetinpoika Friis (1584, 1586), Olavi Friis (1545), Bertel Friis (1573) Luostarin korttelissa, Thomas Friis (1582) Turussa Eskil Tyken talossa.Ulvilan Rauman kylässä Friisi-talo.
[muokkaa] Uudenmaan Friis-suku
Suku on asunut muista erillään ja "sammunut" varhaisessa vaiheessa. Espoon Suomenojalla (Finnåvik) 1500-luvulta Frisans- tai Friby-niminen talo sekä Kauklahdessa Frisbacka, jossa asunut Jakob Frijs 1540-49. Sipoon Borgbyssä talo nimeltään Fris ja Sipoon Husössä asui samannimisiä ihmisiä.
[muokkaa] Pohjanmaan Friis-suku
Varhaisimmat Suomessa Friis-nimeä kantaneet ihmiset ovat Lasse Andersson Friis Vöyrin (Maksamaan) Teugmosta käräjillä sapatinrikkomuksesta 1575, josta näköyhteys Ruotsin puolelle. Siksi oletetaan, että Pohjanmaan Friisit (perimätiedon mukaan Teugmonkin ensimmäiset asukkat) olisivat tulleet Ruotsista, mutta ei vielä varmaa tietoa. Kiinnostavaa tutkittavaa ovat Västerbottenin kirkonkirjat. Lisäksi Kyrönjoen purkautumisuoman lähellä ollut Frisias-niminen asumus. Vielä ovat 1620 Teugmossa kolme taloa, joista kaksi: Erik Larsson (varmaan "sapatinrikkojan" poika) ja Matts Olsson sekä Teugmon Holmas-talossa 1620-32 Erik Larsson ja 1633-49 Anders Eriksson. Lisäksi esim: Maalahden Länsi-Sulvaan tuli 1757 sotamies Johan Michelsson Friesenfelt, lapsia: Maria s. 7.4.1739 Sulva, Johan 1737, Johan 1745 jne.
Edellä olevat tiedot antavat kuitenkin hyvän käsityksen Friisien levinneisyydestä Suomessa ja onkin odotettavissa, että lähivuosina yhä useampi suomalainen huomaa olevansa Friis-suvun jäsen.
[muokkaa] Lähteet
- Tapio Vähäkangas, Friis-suvut Suomessa keskiajalta Ruotsin vallan loppuun, Progradu-työ, Jyväskylän yliopisto, 1977.
