Freeganismi
Wikipedia
Freeganismi on elämäntapa, jossa pyritään minimoimaan luonnonvarojen kulutus ja tukemaan mahdollisimman vähän kapitalismin periaatteiden mukaan toimivaa yhteiskuntaa. Freeganismin harjoittajien eli freeganien mukaan monimutkaiset tuotantoketjut ja yritysten voitontavoittelu aiheuttavat sen, että kaikki tuotanto perustuu hyväksikäyttöön ja riistoon – joko työntekijöiden, eläinten tai ympäristön. Siksi freeganit pyrkivät parhaansa mukaan pidättäytymään kaikesta tällaisia tuotantotapoja tukevasta kulutuksesta. Freeganit korostavat yhteistyötä, yhteisön huolenpitoa ja anteliaisuutta materialismin, kilpailun ja voitontavoittelun sijaan.
Sana freegan on muodostettu englannin sanoista "free" (vapaa) ja "vegan" (vegaani). Freeganien mukaan edes veganismi ei estä ympäristön tai ihmisten hyväksikäyttöä. Elintarvikkeen vegaanisuus ei takaa esimerkiksi sitä, että sen tuotannossa ja kuljetuksessa ei ole kulutettu suurta määrää öljyä, että työntekijöiden palkka ja työolosuhteet ovat olleet riittävän hyvät tai että viljelyssä ei ole käytetty hyönteismyrkkyjä tai kaadettu sademetsiä. Freeganismissa ei ole veganismin tapaan ehdottomia sääntöjä tai kieltoja, vaan kyseessä on paremminkin filosofia, aate, yhteisö tai kulttuuri. Freeganit tunnustavatkin sen, että aatteen noudattaminen kaiken aikaa kaikilla mahdollisilla tavoilla on mahdotonta. Monet freeganit ovat anarkisteja ja kannattavat liberaalin kommunismin ajatuksia vapaaehtoisesta yhteistyöstä ja keskinäisestä avusta.
[muokkaa] Freeganien elämäntapa
Freeganit pyrkivät täysin välttämään tavaroiden ostamisen kaupasta. Käytännössä useimmat elävät muiden ihmisten poisheittämillä jätteillä. Monet freeganit etsivät ilmaista ruokaa kauppojen tai ravintoloiden jäteastioista eli dyykkaavat ateriansa. Näin he eivät tue sellaista elintarviketuotantoa, joka tuhlaa luonnonvaroja, loukkaa eläinten oikeuksia tai kohtelee työntekijöitä epäoikeudenmukaisesti. Samalla he estävät syötäväksi kelpaavan ruoan joutumisen kaatopaikoille ja joskus ruokkivat ihmisiä tai eläimiä, jotka muuten ehkä näkisivät nälkää. Muita tapoja ovat ruoan viljely itse tai tavaran vaihtaminen. Freeganien ideologiaan sopivat myös esimerkiksi kierrätys, aurinkoenergian käyttö ja veden säästäminen.
Jotkut freeganit hankkivat ruokansa myös varastamalla. Toisten mielestä tämä ei ole aidosti freeganismin mukaista, koska kaupat todennäköisesti hankkivat varastettujen tuotteiden tilalle uudet. Freeganit pyrkivät siihen, ettei heidän kulutuksensa lisää tuotteiden kysyntää.
Jotkut freeganit syövät lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita, jos ne muussa tapauksessa menisivät hukkaan, toiset ovat tiukasti vegaaneja. Edellisten mukaan jätteiksi joutuvien lihatuotteiden käyttäminen ei lisää niiden kysyntää eikä siksi tue eläinten riistoa ja teurastusta, vaan vähentää jätettä kaatopaikoilta.
[muokkaa] Kritiikki
Monet vegaanit eivät hyväksy freeganismia siksi, että se ei taloudellisesti tue ei-eläinperäisten elintarvikkeiden tuotantoa ja siten edistä eläinten hyväksikäytön vähentämistä. Lisäksi vegaanit pyrkivät muuttamaan yhteiskunnan asenteita siten, että eläimiä ei nähtäisi ruokana, eivätkä poisheitettyä lihaa syövät freeganit edistä tällaista asennekasvatusta. Joidenkin mielestä freeganismi on useimmille liian radikaali elämäntapa ja voi vieraannuttaa ihmisiä maltillisemmista aatteista kuten veganismista. Lisäksi freeganismin harjoittaja voi tahallaan tai tahattomasti aiheuttaa kulutuksen lisääntymistä – vaikka ruoka olisi freeganille ilmaista (esimerkiksi varastettua), joku muu voi tyydyttää nälkänsä kaupasta ostetuilla elintarvikkeilla freeganin vietyä hänen ruokansa.
