Feijoa
Wikipedia
| Feijoa | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Feijoa (Feijoa sellowiana, syn. Acca sellowiana) on guavan sukulainen ja joskus sitä kutsutaankin ananasguavaksi. Hapanimelän aromaattista feijoaa syödään sellaisenaan tai käytetään hedelmäsalaatteihin ja leivonnaisiin omenan tapaan soseena tai viipaleina. Hedelmästä voi valmistaa myös marmeladia tai hyytelöä. Tavallisesti hedelmä halkaistaan ja nautitaan lusikalla puolikkaista tai kuoritaan ja paloitellaan jälkiruokiin. Jo raa'assa hedelmässä on hyvin voimakas tuoksu, joka on pitkäkestoinen.
[muokkaa] Kasvi
Feijoakasvi on pieni hitaasti kasvava ikivihreä puu, joka voi kasvaa 4,5 metriä korkeaksi ja leveäksi. Puuaines on painavaa, kovaa ja haurasta. Lämpimissä maissa puita kasvatetaan myös koristekasveina. Kaksineuvoisilla kukilla on pitkät, punaiset heteet joidenka päässä on paljon keltaista siitepölyä. Kukissa on neljästä kuuteen terälehteä, jotka ovat valkovioletteja. Hedelmän ohella myös kukan terälehdet ovat syötäviä.
Feijoa pitää lämpimistä kesistä (27–32 °C) ja viileistä talvista. Sitä kasvatetaan niillä alueilla, joilla lämpötila pysyy yli -9 °C:ssa. Viileys on kasville tärkeää, sillä jos lämpötila ei laske nollan alapuolelle yli viideksikymmeneksi tunniksi, kasvi kukkii heikosti. Myös hedelmän maku on huomattavasti parempi niillä alueilla joilla on talvella pakkasta. Kasvi kestää myös suolaista maaperää.
