Faradayn vakio
Wikipedia
Faradayn vakio (merkitään tunnuksella F) määritellään Avogadron vakion ja alkeisvarauksen tulona:
,
missä NA on Avogadron vakio (n. 6,02 x 1023 mol-1) ja q on elektronin varaus (n. 1,602 x 10−19 coulombia).
Faradayn vakion virallinen arvo on NIST:n mukaan 96 485,3383 C/mol. Laskuissa käytetään usein likiarvoa 96 500 C/mol (tai As/mol).
Alkujaan Faradayn vakion arvo määritettiin ensin punnitsemalla liuenneen hopean määrä elektrolyyttisessä liuoksessa virtapiirissä, jossa sähkövirran määrä ja kulunut aika mitattiin. Tästä tuloksesta laskettiin Avogadron vakio.
Sähkömäärän ja ainemäärän välisen suhteen kehitti englantilainen Michael Faraday vuonna 1834.
