Ethel ja Julius Rosenberg
Wikipedia
Ethel Rosenberg (O.s. Greenglass) (s. 12. toukokuuta 1915, k. 19. kesäkuuta 1953) ja Julius Rosenberg (s. 28. syyskuuta 1918, k. 19. kesäkuuta 1953) olivat yhdysvaltalaisia kommunisteja, jotka tulivat tunnetuksi heitä vastaan nostetuista syytteistä vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi, erityisesti ydinasesalaisuuksien välittämisestä venäläisagenteille. Molemmat tuomittiin kuolemaan, vaikka näyttöä heidän syyllisyydestään pidettiin melko huterana.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Taustaa
Vaikka Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat liittolaisia toisessa maailmansodassa, Yhdysvallat oli epäluuloinen erityisesti Stalinia kohtaan, ja kieltäytyi luovuttamasta tietoja Manhattan-projektista Neuvostoliitolle. Siksi Neuvostoliiton ensimmäinen ydinkoe 1949 oli järkytys lännelle erityisesti nopean valmistumisensa takia. Tammikuussa 1950 selvisi, että ydinfyysikko Klaus Fuchs, saksalainen pakolainen, joka oli toiminut Manhattan-projektissa, oli luovuttanut koko sodan ajan tärkeitä projektia koskevia asiakirjoja venäläisvakoilijoille Harry Goldin välityksellä. Kersantti David Greenglass, joka oli toiminut sodan aikana Los Alamosin laboratoriossa tunnusti myös välittäneensä tietoja Goldin kautta. Samalla hän paljasti sisarensa Ethelin, ja tämän miehen Julius Rosenbergin luovuttaneen salaisuuksia.
[muokkaa] Oikeudenkäynti
Rosenbergien oikeudenkäynti oli alusta asti suuri mediatapahtuma. Päätodistajana oli Greenglass. Hän kertoi Ethel Rosenbergin konekirjoittaneen muistiinpanoja, jotka sisälsivät ydinsalaisuuksia. Koska hänen kirjoittamansa muistiinpanot eivät ilmeisesti sisältäneet merkittäviä uusia tietoja neuvostoliittolaisille, monet pitivät kuolemantuomiota liian kovana rangaistuksena.
Julius Rosenbergiä vastaan löytyi ristiriitaista todistusaineistoa, jonka mukaan hän oli saattanut tavata NKVDn agentteja. Vasta kylmän sodan päätyttyä venäjän julkaisemista dokumenteista selvisi, että Julius oli toimittanut tietoja NKVD:lle vuodestä 1943 lähtien.
Rosenbergit todettiin syyllisiksi 29. maaliskuuta 1951, ja tuomittiin kuolemaan 5. huhtikuuta. Molemmat kiistivät syyllisyytensä loppuun asti. Teloitus pistettiin käytäntöön 1953 Sing Singin vankilassa niin koti- kuin ulkomaisista vastalauseita huolimatta.
[muokkaa] Myöhempiä paljastuksia
1995 NSA julkaisi VENONA-projektin (jonka tehtävänä oli purkaa venäläisagenttien siepattuja viestejä) asiakirjoja, joista selviää että Julius Rosenberg syyllistyi vakoiluun Neuvostoliiton hyväksi, mutta tietojen tärkeys Neuvostoliiton ydinohjelman kannalta on epäselvä.
Nikita Hruštšovin 1990 julkaistuissa muistelmissa hän ylisti paria "Merkittävästä avustaan atomipommimme kehityksen nopeuttamiseksi", vaikka tämä tieto on myöhemmin kiistetty.
Entinen KGB-kenraali Alexander Feklisov, Julius Rosenbergin läheinen ystävä, on sanonut Rosenbergien olleen syyttömiä atomisalaisuuksien luovuttamiseen, vaikka Julius Rosenberg luovuttikin muita tietoja Neuvostoliitolle.
