Eroseminaari
Wikipedia
Eroseminaari on tohtori Bruce Fisherin kehittämään menetelmään perustuva tapa työstää erokokemuksia.
Tri Bruce Fisher alkoi 1970 -luvulla kehittää menetelmää, jolla voitaisiin auttaa parisuhteen loppumisen kokeneita henkilöitä. Tutkittuaan ja analysoituaan huolellisesti avioeroa hän kehitti eroseminaari -menetelmän, joka sopii hyvin erilaisille ihmisille. Seminaari perustuu oppimistapahtumalle: siihen osallistuvat henkilöt saavat tietoa, ohjausta ja tukea eroprosessin läpikäymiseen. Suomeen eroseminaarit toi psykologi Kari Kiianmaa.
Erokriisistä selviytyminen ei kuitenkaan ole eroseminaarin ainoa tavoite vaan myös elämän jälleenrakennus erokriisin avulla.
Eroseminaarin aikana osanottajissa tapahtuu muutoksia, joista tärkein lienee uudenlaisen vastuun ottaminen omasta elämästä ja sen onnellisuudesta. Osanottajat työskentelevät seminaarin aikana eronsa kanssa hyvin monipuolisesti sekä ryhmässä että yksin erilaisten tehtävien avulla. Samalla he rakentavat uutta ihmissuhdeverkostoa ja keräävät rakennusaineksia eronjälkeisen elämänsä pohjaksi.
Yliopistollisten tutkimusten ja käytännön kokemusten valossa eroseminaari on ollut osanottajille hyödyllinen ja tarjonnut heille mahdollisuuden turvallisessa ryhmäilmastossa käydä läpi erokriisiään. Seminaarilla on todettu olevan myönteisiä heijastusvaikutuksia vanhemmuuteen ja sitä kautta lapsiin.
Tiina Kaarela on kehittänyt eroseminaareista ensimmäisenä myös nettieroseminaarin, siinä osallistujat käyvät eroseminaarin läpi internetin välineiden avulla. Nettieroseminaari soveltuu erityisen hyvin sellaisille henkilöille, jotka ovat tottuneet jäsentämään kokemuksiaan kirjoittamalla, asuvat Suomen ulkopuolella tai eri syistä eivät voi osallistua perinteiseen eroseminaariin.
