Erik von Frenckell
Wikipedia
Erik von Frenckell (18. marraskuuta 1887 Helsingissä – 13. syyskuuta 1977 Espoossa) oli Helsingissä ensin kiinteistötoimen, sitten rahatoimen apulaiskaupunginjohtajana vuosina 1931–1955. Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajana hän toimi vuosina 1927–1938. Kaupunginjohtajan arvonimen von Frenckell sai vuonna 1954.
Erik von Frenkell oli merkittävä urheilujohtaja. Opiskeltuaan Saksassa von Frenckell palasi Suomeen ja perusti 1914 Pallokenttä Oy:n, joka rakensi Helsingin Töölöön entiselle kaalimaalle Suomen ensimmäisen kunnollisen jalkapallon nurmikentän. Töölön Pallokentän valmistuttua 1915 von Frenckell alkoi puhua Stadionin saamisesta Helsinkiin.
Apulaiskaupunginjohtajana olleessaan Erik von Frenckell teki kaikkensa saadakseen olympiakisat Helsinkiin. Hän oli Stadion-säätiön ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1927–1977, ja toimi sekä vuoden 1940 että vuoden 1952 olympialaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Lisäksi hän oli muun muassa Suomen Palloliiton puheenjohtaja, Kansainvälisen jalkapalloliiton varapuheenjohtaja sekä, vuosina 1948–1976, Kansainvälisen olympiakomitean jäsen. Hänen ansiostaan FIFA piti 1927 kongressinsa Helsingissä.
Tammelaan perustettiin vuonna 1949 Saaren kartanon maille jalkapalloilijoiden koulutus- ja kurssikeskus. Erik von Frenckell lahjoitti Palloliitolle maapalstan ja paikka sai lahjoittajan mukaan nimen Eerikkilä. Nykyistä urheiluopistoa käyttävät monien muidenkin lajien kuin jalkapallon harrastajat.
Erik von Frenckell oli Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön johtokunnan puheenjohtaja vuosina 1935–1945 ja johti puhetta HKL:n lautakunnassa vuodesta 1945 vuoteen 1960. Niinpä hän oli hyvin tarkka siitä, että hänen Vivica-tyttärensä (myöhemmin teatterinjohtaja Vivica Bandler) osti aina matkalipun.
[muokkaa] Triviaa
Vanhan anekdootin mukaan perhelehti Seura haastatteli aikanaan Tabe Sliooria. Haastattelussa Tabe paljasti, että suhde kaupunginjohtaja Erik von Frenckelliin oli ollut hänen elämänsä suurin munaus. Frenckell puolestaan vastasi seuraavassa numerossa ilmoittamalla, että suhde Sliooriin oli ollut hänen muniensa suurin elämys.
[muokkaa] Lähde
- Jalkapallon Pikku Jättiläinen, WSOY 2003, ISBN 951-0-27037-7