Eliphas Lévi
Wikipedia
Eliphas Lévi, oik. Alphonse Louis Constant, (8. helmikuuta 1810 — 31. toukokuuta 1875) oli ranskalainen okkultisti ja maagikko. Nimi "Eliphas Lévi," jolla hän kirjoitti kirjansa, oli hänen yrityksensä kääntää hänen etunimensä "Alphonse Louis" heprean kieliseksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Pariisin vuodet
Lévi oli Pariisilaisen suutarin poika; hän kävi pappisseminaareissa ja alkoi opiskella katolisen papin virkaa varten. Samaan aikaan hän kuitenkin rakastui, ja lopetti opintonsa ilman pappisvihkimystä. Hän kirjoitti lukuisia lyhyitä uskonnollisia teoksia: Des Moeurs et des Doctrines du Rationalisme en France ("rationalismin moraalisista tavoista ja opeista Ranskassa", 1839) oli vastavalistuksen kulttuurillinen lentolehtinen. La Mère de Dieu ("Jumalan äiti", 1844) johti kahteen lyhyeen vankilatuomioon. Se seurasi kahta radikaalia lentolehtistä: L'Evangile du Peuple ("Ihmisten evankeliumi," 1840), ja Le Testament de la Liberté ("Vapauden testamentti"), jotka julkaistiin vallankumouksen vuonna 1848.
[muokkaa] Teoksia magiasta
Vuonna 1854 Lévi vieraili Englannissa, jossa hän tapasi kirjailija Edward Bulwer-Lyttonin, joka oli kiinnostunut ruusuristiläisyydestä kirjallisena teemana, ja oli pienen ruusuristiläisloosin johtaja. Bulwer-Lyttonilta Lévi sai idean kirjoittaa kirjan magian harrastamisesta. Kirja julkaistiin 1855 nimellä Dogme et Rituel de la Haute Magie, ja käännettiin englanniksi nimellä Transcendental Magic, its Doctrine and Ritual. Sen kuuluisat aloitussanat esittävät okkultismiin yhden olennaisen teeman, ja antavat hieman makua tulevasta:
"Muinaisten oppien mystisten allegorioiden hunnun takana, pimeyden ja initiaatioiden outojen koettelemusten takana, salattujen tekstien sinettien alla, Niniven ja Theban raunioilla, vanhojen temppelien murentuvien kivien päällä ja Assyrian tai Egyptin sfinksin tummuneiden kasvojen yllä, luonnottomissa tai suurenmoisissa maalauksissa jotka selittävät Vedan elävöittämää Intian uskontoa, vanhojen alkemian kirjojemme kryptisissä vertauskuvissa, seremonioissa joita on vietetty kaikkien salaseurojen sisäänpääsyssä, sieltä löytyy merkkejä opista, joka on kaikkialla sama, ja kaikkialla huolellisesti salattu." (Johdanto)
Vuonna 1861 hän julkaisi jatkoa, La Clef des Grands Mystères (Avain suuriin mysteereihin). Myöhempiä Levin maagisia töitä olivat mm. Fables et Symboles (Tarinoita ja kuvia), 1862, ja La Science des Esprits (Henkien tiede), 1865. Vuonna 1868 hän kirjoitti kirjan Le Grand Arcane, ou l'Occultisme Dévoilé (Suuri salaisuus, paljastettu okkultismi); teos kuitenkin julkaistiin vasta 1898.
[muokkaa] Lévin perintö
Lévin versio magiasta nousi suureen suosioon, varsinkin hänen kuolemansa jälkeen. Spiritualismi oli suurta huvia Atlantin molemmin puolin 1800-luvun puolivälin jälkeen, ja siivitti hänen teostensa suosiota. Hänen maagiset opetuksensa olivat vapaita kiihkoilusta, Lévi ei esimerkiksi teeskennellyt olevansa minkään muinaisen salaseuran vihitty. Hän liitti tarot-kortit maagiseen systeemiinsä, ja sittemmin tarot on ollut länsimaisen maagikon yksi perusvälineistä. Hänellä oli suuri vaikutus Hermetic Order of the Golden Dawn-järjestön magiaan sekä Aleister Crowleyhin, ja tästä johtuu, että Lévi muistetaan yhtenä nykyaikaisen magian perustajista.
