Dreeveri
Wikipedia
| Dreeveri | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | Ruotsi |
| Määrä | |
| Rodun syntyaika | 1900-luku |
| Alkuperäinen käyttö | metsästys |
| Nykyinen käyttö | metsästys |
| Elinikä | |
| Muita nimityksiä | |
| FCI-luokitus | ryhmä 6 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 14–16 kg |
| Korkeus | urokset 32–38 cm ja nartut 30–36 cm |
| Väritys | kaikki väriyhdistelmät sallittuja |
Dreeveri on lyhytjalkainen, peräänantamattomasta sitkeydestään tunnettu ajokoirarotu. Rodun alkuperämaa on Ruotsi, ja se on melko tuntematon Pohjoismaiden ulkopuolella. Dreeverin käyttö jänistä ajavana metsästyskoirana on yleistynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Dreeveri ajaa jälkitarkasti, ja sen eteneminen ajettavan eläimen perässä on siksi hidasta. Hitaan ajon ansiosta ajettava eläin pysyy yleensä pienemmällä alueella kuin nopeampien koirien ajamana. Siksi dreeveri soveltuu hyvin pienille metsästysalueille.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Urosten säkäkorkeus on 32–38 cm ja narttujen 30–36 cm. Paino on 14–16 kg. Rotu on pitkä ja matala. Pää on muodoltaan melko kookas, kuono on vahva. Korvat ovat melko pitkät ja ohuet. Koira on pitkähäntäinen. Häntä paksuuntuu tyvestä. Karvoitus on karkeaa sekä suoraa. Kaikki väriyhdistelmät ovat sallittuja; yleisiä ovat musta-ruskea-valkoinen ja punavalkoinen.
[muokkaa] Luonne ja käyttäytyminen
Rodun metsästysvietti on erittäin voimakas. Dreeveri on valpas ja rauhallinen koira.
[muokkaa] Käyttö metsästyskoirana
Dreeveriä käytetään ajavana koirana jänistä ja kettua metsästettäessä. Ks. Metsästys ajavan koiran avulla
[muokkaa] Alkuperä
Isot ajokoirat olivat epäkäytännöllisiä metsäkauriin metsästyksessä. Niinpä Ruotsiin tuotiin eurooppalaisia pienimpiä matalaraajaisia ajokoiria 1900-luvun alussa. Niihin risteytettiin paikallisia ajokoirarotuja ja syntyi dreeveri.
[muokkaa] Lähde
- Tapio Eerola: Suomen koirarodut. Tammi 1997.
