D. W. Griffith
Wikipedia
David Wark Griffith (s. 22. tammikuuta 1875, LaGrande, Kentucky – k. 23. heinäkuuta 1948, Hollywood, California) oli yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja. Häntä pidetään yhtenä tärkeimmistä elokuvatekniikan pioneereista ja mykkäelokuvan ohjaajista, jonka ansiohin kuuluu muun muuassa ensimmäinen Hollywoodissa kuvattu elokuva.
D. W. Griffithin isä Jacob, sisällissodan veteraani, kuoli Griffithin ollessa vasta seitsemän vuotta. Isä-Jacob ehti kuitenkin jättää tulevaan elokuvaohjaajaan pysyvän jäljen: hän oli tarinankertoja, joka kertoi pojalleen jännittäviä tarinoita Meksikon ja Yhdysvaltain sisällissodista, ja luki Shakespearen ja Charles Dickensin kaltaisten merkittävien kirjailijoiden teoksia.
Griffithin perhe muutti isän kuoleman jälkeen Louisvillen lähettyville, missä Griffith joutui jättämään koulun kesken auttaakseen köyhää perhettään taloudellisesti. Eräällä työpaikallaan hän sai kuitenkin suunnan tulevalle ammatilleen: kirjakaupassa työskennellessä Griffith tapasi näyttelijöitä paikallisesta Temple Theatresta, minkä johdosta Griffith alkoi itsekin näytellä amatööriteattereissa. Myöhemmin näyttelemisestä tuli hänelle ammatti, kun hän pääsi mukaan Temple Theatreen ja sittemmin kiertäviin teattereihin. Näyttelemisen ohessa Griffith alkoi tehdä käsikirjoituksia, ensin muutaman teatteriin ja myöhemmin elokuviin.
Griffith sai myytyä lyhytelokuvakäsikirjoituksiaan erityisesti Edison Film Companylle ja Biograph Companylle, joiden elokuvissa Griffith myös näytteli. Griffithin ura elokuvaohjaajana alkoi vuonna 1908, jolloin Biograph palkkasi hänet ohjaamaan elokuvia. Griffith ohjasi yhtiölle lähes 450 elokuvaa vuosien 1908-13 välillä, joista suurin osa oli lyhytelokuvia, mutta Griffith pääsi kokeilemaan taitojaan myös pitkien elokuvien parissa, josta Judith of Bethulia (1914) on näyttävin esimerkki.
Ohjatessaan Biographille Griffithistä tuli maailmankuuluisuus, mikä antoi hänelle yhä enemmän resursseja elokuvien tekoon. Tämän myötä hän alkoi kuvaajansa Billy Bitzerin kanssa tehdä elokuvateknisiä kokeiluja, jotka poikivat monia tärkeitä keksintöjä: Griffith oli ensimmäinen, joka käytti kohtauksen sisällä eri kuvakokoja ja leikkasi samaan aikaan tapahtuvien kohtausten välillä (esimerkiksi Kansakunnan synnyn taistelukohtaukset). Muita tärkeitä Griffithin käyttämiä tekniikkoja olivat pannaus (kamera-ajo sivuittaissuunnassa), maskien käyttäminen linssin edessä (esim. iiris) ja häivytys. Myöhemmin Griffith teki historiaa tekemällä yhden ensimmäisestä neorealismia edustavista elokuvista, kun hän kuvasi ensimmäisen maailmansodan jälkeisen Saksan kaduilla elokuvan Isn't Life Wonderful (1924).
Biograph Companyn pestin päättymisen jälkeen Griffithillä oli halu jatkaa pitkien elokuvien tekemistä, jota varten hän perusti tuotantoyhtiö Trianglen vuonna 1914. Seuraavaksi syntyi Kansakunnan synty (Birth of a Nation, 1915), josta tuli yksi elokuvahistorian merkkipaaluista, joka oli aikanaan myös valtava kaupallinen menestys: silloin mammutimaisella 100 000 dollarin elokuvalla saatiin lähes 10 miljoonan dollarin lipputulot. Ku Klux Klanin synnystä kertova elokuva aiheutti kuitenkin rasistisuudellaan myös protesteja, ja elokuvaa pidetään yhä vastuullisena klaanin uudelle nousulle. Griffith onkin selvästi ollut pahoillaan elokuvan rasistisesta leimasta, koska hän on myöhemmillä elokuvillaan esittänyt vahvasti syrjintää vastustavan kannan. Näyttävimpiä esimerkkejä tästä ovat elokuvat Katkenneita kukkasia (Broken Blossoms, 1919) ja Suvaitsemattomuus (Intolerance, 1916). Näistä jälkimmäinen, suurella budjetilla ja valtavilla lavasteilla kuvattu elokuva oli kuitenkin kaupallinen floppi, jonka seurauksena Griffithin Triangle meni konkurssiin.
Vuonna 1919 Griffith oli mukana perustamassa United Artists -tuotantoyhtiötä, jonka kautta julkaistiin yksi Griffithin arvostetuimmista elokuvista, Läpi myrskyn (Way Down East, 1920). Vain kaksi äänielokuvaa tehtyään ja useita kaupallisia takaiskuja koettuaan Griffith vetäytyi eläkkeelle 1930-luvun alussa. Griffith sai vuonna 1935 erikois-Oscarin saavutuksistaan elokuvan saralla.
[muokkaa] Filmografia (ohjaajana, tärkeimmät pitkät elokuvat)
- The Struggle (1931)
- Abraham Lincoln (1930)
- Lady of the Pavements (1929)
- The Battle of the Sexes (1928)
- Drums of Love (1928)
- Paholaisen surut (The Sorrows of Satan, 1926)
- That Royle Girl (1925)
- Sally of the Sawdust (1925)
- Isn't Life Wonderful (1924)
- Taisteluun vapauden puolesta (America, 1924)
- The White Rose (1923)
- Orpolapset (Orphans of the Storm, 1921)
- Läpi myrskyn (Way Down East, 1920)
- True Heart Susie (1919)
- Katkenneita kukkasia (Broken Blossoms or The Yellow Man and the Girl, 1919)
- Hearts of the World (1918)
- Suvaitsemattomuus (Intolerance: Love's Struggle Through the Ages, 1916)
- Kansakunnan synty (The Birth of a Nation, 1915)
