Canarseet
Wikipedia
Canarsee-intiaaniheimon koti oli Brooklynissa, nykyisessä New Yorkissa. 1600-luvun alussa heidän alueensa ulottui osin myös Queensiin, läntiselle Coney Islandille ja Jamaica- lahdelle, josta he keräilivät simpukoita ja ostereita. Simpukoista tehtiin wambumia, joka oli intiaanikansojen maksuväline. Osterit taas olivat suosittua herkkua eurooppalaisten keskuudessa. Canarseet viettivät suojattua, rauhaisaa elämää ilman ulkopuolista häirintää ja heidän nimensä lienee tarkoittanutkin "suojaisaa paikkaa". He olivat osa suuresta delaware-kansasta, josta oli liikkunut heimoryhmiä eri suuntiin itärannikkoa. Canarseiden lisäksi kymmenkunta muuta heimoa oli ottanut asuinpaikakseen Long Islandin. Mm. shinnecookit, montaukit, rockawayt, massapequat ja unkechaukit asustivat samalla saarella. He kaikki olivat delawareista lähtöisin ja muistuttivat elämäntyyliltään lähinnä mohikaaneja.
Kaikkien Long Islandin heimojen elämä muuttui 1600-luvun alkupuolella, kun maihinnousun tekivät niin englantilaiset kuin hollantilaisetkin. Ensin nykyisen New Yorkin alueella teki laajan tutkimusretken englantilainen navigaattori Henry Hudson, jonka "Half moon"-niminen alus ankkuroi kallioisen saaren rantaan vuonna 1609. Tämä saari tuli myöhemmin tunnetuksi Manhattanina. Vaikka intiaanien kanssa ei silloin vielä tullutkaan suuria selkkauksia,niin viattomuuden ja rauhan aika oli kuitenkin ohi. Vähän myöhemmin alkoi ilmestyä hollantilaisia ja he iskivät silmänsä tähän kivikkoiseen saareen. Heimoilla ei ollut saarella varsinaisia rajoja,sillä pinta-alaa riitti ja intiaanit kalastivat ja metsästivät vapaasti ilman, että olisivat tunkeutuneet naapuriheimon maille.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Manhattanin myyminen
Hollantilaisen Uuden Amsterdamin sotilasosaston johtaja Peter Minuit halusi perustaa tukikohdan Manhattanille. Hän päätti ostaa Manhattanin. Joen toisella puolella asui nykyisen Brooklynin seudun asuttaneet canarseet. Peter Minuit neuvotteli intiaanien kanssa ja pian kaupat oli tehty. Hän osti Manhattanin canarsee-heimolta halvoilla rihkamilla ja tavaralla,jonka arvoksi on arvioitu 24 dollaria. tosin tutkijat ovat aivan äskettäin löytäneet eriävää tietoa,jonka mukaan kauppasumma olisi ollut paljon suurempi. Tämä tapahtui vuonna 1626. Pysyvä asutus alkoi nopeasti samana vuonna ja syntyi New Amsterdam,josta tuli hallintokeskus uudelle Hollannille. Seuraavan 10 vuoden aikana asutettiin hollantilaisten voimin myös Brooklyn,joka oli ollut joskus canarsee-intiaanien kotipaikka. Tosin canarsee-kylä Breuckelen pystytettiin osittain hollantilaisten avulla. Siitä tuli New Yorkin osavaltion ensimmäinen kaupunki.
[muokkaa] Levottomuuksia Long Islandilla
Pääosin kaikki Long Islandin 13 heimoa olivat viettäneet rauhaisaa elämää ilman heimojen keskinäisiä kahinoita. Eniten uhkana olivat olleet Long Islandin salmen yli kanooteilla hyökkäilevät heimot,sekä läntiset mohawkit,joille he joutuivat maksamaan pakkoveroa. Vuonna 1642 alkoivat ongelmat. Useita hollantilaisia löydettiin surmattuina intiaanien toimesta. Mikä heimo tämän oli tehnyt,sillä ei ollut väliä. Uutta Hollantia johtavalle kenraali Kieftille,sillä hän vihasi kaikkia intiaaneja yhtä paljon. Sotatoimet alkoivat ja useita canarsee-intiaaneja surmattiin. Rauhalliset canarseet suuttuivat. Kaikki 13 heimoa Long Islandista yhtyivät sotajoukoikisi liittyen traditionaalisen viholliseensa mohawkeihin. Monta taistelua käytiin. Vuonna 1643 intiaanit halusivat solmia rauhan. Neuvottelut olivat vaikeat,mutta lopulta rauha saatiin aikaan. Intiaanien johtajana toimi canarsee-päällikkö Penkowitz ja mukana neuvotteluissa oli 16 alipäällikköä. Penkowitz muistutti hollantilaisille miten intiaanit olivat auttaneet näitä silloin kun hollantilaiset olivat ilmestyneet alueille harvalukuisina.
Mutta ehkä hollantilaiseet eivät halunneet enää muistaa. Joka tapauksessa muutaman kuukauden kuluttua alkoi sotiminen uudelleen. Nyt hollantilaisiin liittyi lähiseudun englantilaisia siirtolaisia. Englantilaisen kapteeni John Underhillin johdolla 100 canarsee-soturia surmattiin. Lisäksi useita vangittiin ja vietiin ammuttaviksi Fort Amsterdamiin. Myös muut seudun heimot kärsivät tuntuvia menetyksiä. Uusi lopullinen rauha solmittiin 1645.
[muokkaa] Mohawkien Hyökkäys
Canarseet onnistuivat solmimaan uuden ystävyyssuhteen hollantilaisiin. Lisäksi hollantilaiset lupautuivat suojelemaan canarseita mahdollisten muiden heimojen tahoilta tulevien ikävyyksien varalta. Ikävyyksiä olikin tulossa vuonna 1655,kun irokeesien liittokunnan mohawkit ilmestyivät Long Islandille haluten entisten perinteidensä mukaan kerätä pakkoveroa muilta heimoilta. Kaikki saaren 13 heimoa kieltäytyivät. Mohawkien vastaus oli nopea. He suorittivat yllätyshyökkäyksen Staten Islandille surmaten sata intiaania. Sitten he ottivat kanoottinsa,tulivat maihin New Amersfoortissa ja primitiivisen raivokkaasti teurastivat suurimman osan canarsee-heimosta. Tämän julman hyökkäyksen seurauksena loput canarseet pakenivat ja hajaantuivat saaren eri osiin. Hollantilaiset täyttivät nopeasti canarsein tyhjiksi jättämät alueet ja levittäytyivät joka suuntaan.
[muokkaa] Englantilaiset
Brittiläiset olivat kuitenkin iskeneet myös silmänsä Long Islandiin. Kolme laivaa täynnä brittisotilaita maihinnousi Uuteen Amsterdamiin. Hollannin uusi kuvernööri Peter Styvesant antautui ilman,että laukaustakaan olisi ammuttu. Vuonna 1664 kaikki hollantilaisten alueet saarella siirtyivät brittien omistukseen. Näin myös canarsee- intiaanien maat saivat taas uuden omistajan. Seuraavana vuonna canarsee-päällikkö Wametappack myi heidän loputkin maa-alueensa saaden tilalle sata sylillistä wambumia, yhden veneen,parin kenkiä,4 kirvestä ja kaksi kannua rommia sekä puoli tynnyriä olutta.
Canarsee-intiaanien historia Long Islandilla oli päättynyt. Se oli päättynyt samalla tavalla kuin niin monen muunkin heimon. Viimeinen canarsee nimeltään Jim the Wild man kuoli vuonna 1830.
