Brysselin Grand-Place

Wikipedia

Brysselin kaupungintalo illalla nykyisessä asussaan

Brysselin Grand-Place (holl. Grote Markt, suom. Suurtori) on kaupungin keskusaukio. Sitä reunustavat ammattikuntien rakennukset, Kaupungintalo (Hôtel de Ville) ja Kuninkaan talo (ransk. Maison du Roi, holl. Broodhuis). Toria pidetään yleisesti yhtenä maailman kauneimmista (tätä mieltä on ollut muun muassa Victor Hugo). Brysselin Grand-Place on kirjattu vuonna 1998 Unescon maailmanperintöluetteloon.

[muokkaa] Lyhyt yleishistoria

Vuonna 1523 ensimmäiset protestanttiset marttyyrit, Henri Voes ja Jean Van Eschen poltettiin torilla Espanjan inkvisition tuomitsemina.

Vuonna 1695 13. elokuuta suurin osa toria ympäröivistä puisista rakennuksista tuhoutui. Tämä oli seurausta marsalkka de Villeroyn komentamien ranskalaisten joukkojen tykkitulesta. Tulipalolta säästyivät ainoastaan kaupungintalon torni, joka oli toiminut tykkitulen tähtäyspisteenä, sekä muutama kivirakenne, jotka olivat kestäneet tulta. Tulipalon jälkeen toria ympäröivät rakennukset rakennettiin uudelleen kivestä eri ammattikuntien toimesta.

Oluenpanijoiden ammattikunnan talossa toimii nykyisin Belgian oluenpanijoiden museo.

[muokkaa] Kaupungintalo

Kaupungintalo on rakennettu vuosien 1402 ja 1455 välisenä aikana. Tämä talo on aukion rakennuksista ainoa, joka voi tuoda viestiä keskiajalta. Rakennuksen alkuperäinen arkkitehti oli todennäköisesti Jacob Van Thienen. Goottilainen torni on puolestaan arkkitehti Jan Van Ruysbroeckin aikaansaannos. Tornin huipulla sijaitsee patsas, joka kuvaa Pyhää Mikaelia, Brysselin kaupungin suojelijaa, tallomassa jalkoihinsa lohikäärmettä.

Kaupungintalossa on erityisen merkillepantavaa sen epäsymmetrisyys. Ensinnäkin torni ei ole suinkaan rakennuksen keskikohdalla, vaan voimakkaasti oikealla rakennuksen reunaa päin siirtyneenä. Myöskään rakennuksen vasen ja oikea puoli eivät ole identtisen näköiset, vaikka ne hätäisesti katsoen siltä vaikuttavat. Vanha Brysselissä tunnettu tarina kertoo, että rakennuksen arkkitehti teki itsemurhan hyppäämällä kaupungintalon tornista, todettuaan tämän arkkitehturaalisen ongelman. Tosiasiassa rakennuksen tornin sivustoilla olevat osat rakennettiin eri aikoina.

[muokkaa] Kuninkaan talo

Kuninkaan talo oli alkujaan 1200-luvulla rakennettu puinen rakennus. Siellä myytiin leipää, mistä on vielä jäänteenä rakennuksen alankomaidenkielinen nimi broodhuis. Vanha rakennus korvattiin 1400-luvulla kivisellä rakennukselle, jossa sijaitsivat Brabantin herttuan hallinnolliset virastot, eli Brabantin alueen verovirasto. Tämän vuoksi rakennusta kutsutaan myös Herttuan taloksi (Maison du Duc). Kun myöhemmin herttuasta tuli Espanjan kuningas, niin tämän jälkeen talon nimeksi tuli luonnollisesti Kuninkaan talo.

Keisari Kaarle V puolestaan rakensi talon myöhäisgoottilaisen tyylin mukaiseksi; hyvin paljon samankaltaiseksi kuin se on nykyisessä asussaan, ilman kaarikäytäviä ja torneja. Ajan aiheuttaman kulumisen vuoksi, ja eritoten vuoden 1695 pommituksen jättämien jälkien tähden, Brysselin kaupunki rakennutti uuden talon uusgoottilaiseen tyyliin. Vuonna 1985 saneerattu talo majoittaa nykyisin Brysselin kaupunginmuseon.

[muokkaa] Muut rakennukset

Grand-Place panoraamakuvassa

L'Étoile (tähti), on muista rakennuksista vanhin,
Le Cygne (joutsen), jossa ei ole torilla sijaitsevien rakennusten perinteistä kolmea kerrosta vaan kaksi,
L'Arbre d'or (kultainen puu), on muutettu olutpanimomuseoksi,
La Maison des Ducs de Brabant (Brabantin herttuoiden talo), talo on saanut nimensä sitä koristavien Brabantin herttuoiden rintakuvien mukaan,
L'Ange (enkeli), on tehty italialais-faamilaiseen tyyliin,
La Chaloupe d'Or (kultainen sluuppi), eli Vaattureiden talo, jota koristavat kaksi pyhimystä,
Le Pigeon (kyyhky), jossa asui aikoinaan ranskalainen kirjailija Victor Hugo,
Le Paon (riikinkukko), kohoaa kyyhkyä korkeammalle ja edustaa 1700-luvun tyypillistä rakennusta,
La Maison des Boulangers ou le Roi d'Espagne (leipureiden tai Espanjan kuninkaan talo), jota koristavat pyhän Hubertuksen ja Espanjan kuninkaan Kaarle Toisen rintakuvat,
La Brouette (kottikärryt), taloa koristaa pyhän Gilles’in patsas,
Le Sac (säkki), taloa asuttivat aiemmin taidepuusepät, joiden työkalujen kuvat ovat rakennuksen koristeena,
La Louve (naarassusi), jossa korkokuvana on naarassusi, joka imettää Romulusta ja Remusta,
Le Renard (kettu), rakennuksen harjalla on pyhän Nikolauksen patsas.