Białowiezan metsä
Wikipedia
Białowiezan metsä (valkoven. Белавеская пушча Belaveskaja puštša, puol. Puszcza Białowieska) on Valko-Venäjällä ja Puolassa sijaitseva suurin vielä jäljellä oleva yhtenäinen alavan maan metsäalue Euroopan lehtimetsävyöhykkeellä. Se on suurin jäänne metsistä, jotka ammoisina aikoina peittivät laajaa osaa Euroopasta. Alueen on sanottu edustavan tyypillisiä eurooppalaisen kivikauden ja varhaisen pronssikauden aikaisia metsiä. Alue on maailmanperintökohde, ja se on kansallispuistoa molemmin puolin valtioiden rajaa. Kansallispuisto ja maailmanperintökohde ovat pinta-alaltaan 876 km2. Rajalla on aita, joka estää suurien eläimien ja ihmisten liikkumisen sen yli. Valko-Venäjän puolella metsää reunustaa suojavyöhyke, mutta sitä kuitenkin hakataan melko laajamittaisesti.
Białowieza oli visentin viimeisiä esiintymisalueita maailmassa I maailmansotaan saakka, jonka kuluessa sotilaat ja salametsästäjät tappoivat metsien viimeiset visentit. Sodan jälkeen vuonna 1929 4 visenttiä hankittiin kasvatettavaksi eläintarhoista ja länsi-Kaukasukselta, jossa visenttejä eli vielä vähän aikaa. Vuonna 1932 metsistä tehtiin kansallispuisto. Alue selvisi II maailmansodasta vaikeakulkuisuutensa takia varsin vähin vaurioin, vaikka puolalaiset ja venäläiset partisaanit piiloutuivat metsiin Natsi-Saksan hyökätessä. Vuonna 1951 ensimmäiset visentit palautettiin metsiin, ja näistä yksilöistä alkunsa saanut populaatio on pikkuhiljaa kasvanut ja levittäytynyt muualle Valko-Venäjälle.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Protected Areas Programme (englanniksi)
- Belavezhskaya Puscha (Belarus Guide) (englanniksi)
- United Nations Environment Programme – Belovezhskaya Pushcha National Park (englanniksi)
- United Nations Environment Programme – Bialowieza Forest, Poland (englanniksi)
- Biosphere Reserve Information (englanniksi)
- Białowiezan metsä UNESCOn sivuilla (englanniksi)
