Beta Lyrae
Wikipedia
| Sheliak | |
|---|---|
| Nimen alkuperä | ? |
| Bayerin designaatio | Beta Lyrae, β Lyrae, β Lyr, Bet Lyr |
| Flamsteedin designaatio | 10 Lyrae, 10 Lyr |
| HR-designaatio | {{{HR}}} |
| HD-designaatio | HD 174638 |
| Muut designaatiot | HR 7106, BD +33°3223, SAO 67451, AAVSO 1846+33, FK5 705, HIP 92420 |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Näennäinen kirkkaus (mv) | V 3,52 ( V 3,36–4,25, sivuminimi 3,8, jakso 12,913834 vrk) /?/7,2 |
| Absoluuttinen kirkkaus (Mv) | ? |
| Valovoima (Aurinko = 1) | 2000? (tai jopa 6000/25000) LO (aurinkoa) |
| Spektriluokka | B7Ve/A8Vp (B0?)/B7V tai B8II-IIIep |
| Väri-indeksi | B-V 0,00 U-B -0,56 |
| Pintalämpötila | 13000/8000 K K |
| Massa (Aurinko = 1) | 2(4?)/12 MO (aurinkoa) |
| Säde (Aurinko = 1) | 19/15 (15/7,5?) RO (aurinkoa) |
| Muuttujatyyppi | Pimennysmuuttuja EB eli Beta Lyrae-tyyppiä. |
| Pyörimisnopeus | ? km/s |
| Metallipitoisuus | ? |
| Ikä | ? milj. v |
| Elinkelpoisen planeetan etäisyys |
{{{ekokehä}}} |
| Astrometriset ominaisuudet | |
| Tähdistö | Lyyra Lyra |
| Rektaskensio (J2000) | 18h 50m 04.8s |
| Deklinaatio (J2000) | +33° 21′ 46″ |
| Etäisyys | 882 valovuotta (270 parsekia) |
| Parallaksi mas | 3,70 ± 0,52 mas |
| Säteisnopeus | -19,2 km/s km/s |
| Ominaisliike mas/v | RA: 1,10 mas/v dekl.: -4,46 mas/v |
| Näkyy leveysasteiden {{{leveysmax}}}° N ja {{{leveysmin}}}° S välillä. | |
Beta Lyrae (β Lyr,β Lyrae) eli Sheliak on tunnettu kirkkaudeltaan muuttuva tähti. Beta Lyrae on näkyvä kaksoistähti ja sen A-komponentti spektroskooppinen kaksoistähti ja pimennysmuuttuja. Lähekkäisen kaksoistähden toista komponenttia ympäröi kaasurengas, johon virtaa massaa toisesta tähdestä, joka on venynyt ilmapallon muotoiseksi.
[muokkaa] Beta Lyrae
Kaksoistähti Beta Lyraen tähdet ovat valkeita -- vihertävänvalkeita eli niiden välinen lämpötilaero ei ole suurikaan kuten Algol-tähdessä.
Tähden kirkkauden muutokset johtuvat siis siitä, että tähdet pimentävät toisensa. Koska tähdet ovat hyvin lähekkäin, ne ovat soikeita ja tämän takia niiden säteilemä valo vaihtelee liukuvasti tähden komponettien kiertäessä toisiaan. Tähtien ympärillä on paksu kaasuvaippa. Läpimitaltaan suuremmasta tähdestä virtaa kaasua pienempään tähteen. Virtaava kaasu kerääntyy erään vanhan teorian mukaan tähtien ympärille kuoreksi. Nykynäkemyksen mukaan pienempää komponenttia ympäröi massivinen munkkirinkilämäinen kaasukuori joka luo B5-spektrin pienemmälle tähdelle. Luultavasti kaasua virtaa systeemistä ulos ja toisen komponentin ympärillä oleva kaasukiekko on elliptinen, kaasun virtausnopeuden takia. Massvirran nopeus on 300 km/s. Kaksoistähden kiertoaika pitenee ~ 2,2 x 10-4 vuotta ja massavirraksi suuremmasta tähdestä pienempään on laskettu 2,7 x 1025 eli 4,5 Maan massaa vuodessa.
