Baretti
Wikipedia
Baretti on nykyistä baskeria muistuttava, mutta leveämpi lakki. Baretin ensimmäisiä edeltäjiä käytettiin 1500-luvulla, jolloin se oli litteä, pyöreä tai kulmikas päähine. Siviilikäytössä baretteja näkee nykyään erityisesti espanjalaisilla baskitalonpojilla. Ensimmäiset sotilasbaretit otettiin käyttöön 1880-luvun lopulla ranskalaisia alppijääkäreitä perustettaessa. Sittemmin merkittävä osa länsimaisista armeijoista on ottanut baretin käyttöön; baretti kuuluu Suomessa kaikkien varusmiesten kesäloma-asuihin.
Barettia ei tule sekoittaa baskeriin, joka on historiallisesti erityisesti ranskalaisten talonpoikien suosiossa, sittemmin myös suomalaiseen käyttöön rantautunut hattu. Baskeria ei muotoilla ja siinä on keskellä huopanypykkä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Baretti suomalaisessa sotilaskäytössä
Ensimmäiset suomalaiset baretit jaettiin 1960-luvulla Laskuvarjojääkärikoulun henkilökunnalle ja varusmiehille. 1970-luvulla ne otettiin käyttöön Rannikkojääkärikoulussa sekä Panssariprikaatissa, jotka nauttivat tuolloin eliittiyksikköjen statuksesta. Barettien värit valittiin länsimaisen perinteen mukaisiksi: laskuvarjojääkäreille punainen, rannikkojääkäreille vihreä ja panssarimiehille musta. Erityisesti rannikkojääkäreiden baretti seurasi läheisesti ruotsalaista ja anglo-saksilaista esikuvaa.
Bareteissa käytettiin 1980-luvulle saakka otsan keskikohdalle asetettua tavanomaista ympyräkokardia: kantahenkilökunnalla punainen leijonakokardi, varusmiehillä sinivalkoinen valtakunnankokardi. Tällöin Puolustusvoimat totesi, että tapa oli muualla maailmassa käytössä ainoastaan Kuubassa ja otti käyttöön barettimerkit.
Baretti otettiin käyttöön 1990-luvun jälkipuolella kaikissa joukoissa Saksan esimerkkiä seuraten. Alkuvaiheessa suunniteltiin saksalaistyyppisiä aselajikohtaisia baretteja vastaavine barettimerkkeineen, mutta ajatuksesta luovuttiin osin kustannussyistä, osin estetiikan takia. Jos aselajivärejä olisi seurattu, Urheilukoulu olisi nimittäin saanut keltaisen, Suojelukoulu oranssin baretin. Suurimmassa osassa maavoimien joukko-osastoja otettiin käyttöön yhtenäinen oliivin vihreä baretti vaatimattomine hopeisine barettimerkkeineen. Alkuperäisessä suunnitelmassa baretti oli suunniteltu vain Maavoimien alokkaiden käyttöön.
| Joukko | Baretin väri | Baretin kokardi |
|---|---|---|
| Maavoimat (poikkeuksin) | Oliivin vihreä | Hopeinen, kruunuton leijonanpää |
| Valmiusjoukot | Oliivin vihreä | Kultainen, kruunattu leijonanpää (Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen tunnus) |
| Ilmavoimat | Kirkkaan sininen | Kalasääski siipiseppeleessä (Ilmavoimien tunnnus) |
| Sotilassoittokunnat | Sininen | Harppu ja miekka |
| Merivoimat | Tummansininen | Ankkuri ja leijona (Merivoimien tunnus) |
| Rannikkojääkärit | Vihreä | Kultainen merikotkanpää |
| Panssariprikaati | Musta | Hopeinen kyrassieerikypärä |
| Rajajääkärit | Oliivin vihreä | Kultainen karhunpää, havu ja miekka (Rajavartiolaitoksen tunnus) |
| Laskuvarjojääkärit ja erikoisjääkärit | Tummanpunainen | Hopeinen laskuvarjo ja nuoli |
[muokkaa] Huomautuksia
Puolustushaarojen (maavoimat, merivoimat, ilmavoimat) baretit jaetaan (lähes) kaikille asehaaran palvelukseen astuville varusmiehille. Sen sijaan erikoisyksiköiden baretit jaetaan vasta erityisten suoritusten jälkeen:
- Laskuvarjojääkärien punaisen baretin saa ensimmäisen laskuvarjohypyn jälkeen
- Kansainvälisten valmiusjoukkojen kultaisen kokardin saa suoritettuaan erillisen barettimerkkikokeen/barettimarssin.
- Rannikkojääkärien vihreän baretin saa tiettyjen kuntosuoritusten jälkeen.
- Panssarimiesten mustan baretin saa sotilasvalan vannottuaan tai annettuaan -vakuutuksen. Aiemmin piti suorittaa erillinen panssarimiehen tutkinto.
[muokkaa] Baretin käyttö
[muokkaa] Päässä pitäminen
Baretti kantamiseen liittyy sotilaskulttuurissa monia rituaaleja, perinteitä ja tapoja. Maailmalla baretti yhdistetään erityisesti erikoisjoukkoihin, ja jokaisella joukolla on omat perinteensä baretin kantamisen suhteen.
[muokkaa] Eräs suomalainen ohje baretin kantamisesta
Suomalaisessa sotilaskäytössä baretti on sileä ja laskeutuu juuri oikean korvan päälle. Baretin laita on juuri korvalehden yläpuolella eikä tule korvan päälle. Baretti asetetaan päähän siten, että alalaita on kolme sormea vasemmasta korvasta, kaksi sormea vasemmasta kulmakarvasta ja yksi sormi oikeasta kulmakarvasta (niin sanottu 3-2-1-sääntö). Baretin tulee olla pari kokoa normaalia hattua pienempi, jotta em. vaatimukset täyttyvät. Baretin kurenauhan kireyttä säädetään naruilla, nämä tulee solmia ja piilottaa baretin alle pois näkyvistä. Jos baretissa on kokardi, sen tulee olla vasemman silmän yläpuolella.
[muokkaa] Hoito
Suomalainen baretti on sileä ja sopivan levyinen. Tämä saavutetaan oikealla kokovalinnalla sekä baretin hoidolla. Baretit tehdään useimmiten huovasta eikä materiaalin muokkaaminen poikkea suuremmalti normaalista huovutuksesta. Baretti kastellaan läpikotaisin (joskus käymällä suihkussa ja saunassa baretti päässä), muotoillaan märkänä päähän sopivaksi ja rullataan siististi. Muutaman rullauksen jälkeen baretti kuivataan ennen käyttöönottoa. Tämä tulee toistaa noin kerran kuukaudessa, jotta baretti säilyttäisi muotonsa.
