Automaatio

Wikipedia

Automaatio tai teollisuusautomaatio tarkoittaa tietokoneen käyttämistä koneiden ja tuotantoprosessien ohjaamisessa. Se on kehittyneempi aste mekanisaatiosta, jossa ihmiset käyttävät koneita työnsä apuna. Tunnetuin automaation alue on teollisuusrobotiikka. Automaation joitakin hyötyjä ovat toistettavuus, tiukempi laadunhallinta, jätteiden vähentyminen, integraatio yrityksen muiden järjestelmien kanssa, kasvanut tuotanto ja pienentynyt työvoiman tarve. Joitakin haittapuolia ovat korkeat alkukustannukset ja suurempi riippuvuus kunnossapidosta.

1900-luvun puoliväliin mennessä automaatiota oli käytetty lähinnä pienen mittakaavan laitteissa, joissa voitiin hyödyntää mekaaniikka ohjaamaan tuotantoa. Käytännössä konsepti muuttui käyttökelpoiseksi vasta kun mukaan lisättiin tietokone, joka monipuolisesti ohjelmoitavana laitteena pystyy suorittamaan lähes kaikenlaisia tehtäviä. Tietokoneet joiden hinta, suorituskyky ja koko olivat taloudellisesti kannattavia tuli markkinoille 1960-luvulla. Sen jälkeen suurinosa tuotantolinjojen tehtävistä on automatisoitu (Joitain elintarviketeollisuuden tuotanto- ja tarkistustehtäviä lukuun ottamatta).

Useimmissa tapauksissa käytetään erityisesti automaatiota varten tehtyjä tietokoneita, ohjelmoitavia logiikoita (PLC), ohjaamaan järjestelmän toimilaitteita sensoreilta saatujen tietojen perusteella. Ohjelmoitavan logiikan avulla voidaan hallita koneen tai prosessin toimintoja tarkasti.

Ihmisen ja ohjelmoitavan logiikan välisessä kommunikaatiossa käytettävästä käyttöliittymästä käytetään termiä HMI (Human-Machine Interface). Käyttöliittymän kautta voidaan esimerkiksi syöttää ja valvoa haluttua lämpötilaa tai painetta, jota logiikan pitää ylläpitää prosessissa.

Toinen automaation muoto on testausautomaatio, jossa tietokone ohjelmoidaan matkimaan ihmisen toimintaa tietokoneohjelmistojen manuaalisen testauksen aikana. Työssä käytetään erityisiä testausautomaatio-ohjelmistoja, jonka tuottaman ohjelman avulla testaajan työ voidaan toistaa täsmälleen samalla tavalla uudelleen myöhemmin.

[muokkaa] Automaation sosiaaliset vaikutukset

Automaatioon liittyy muutamia tärkeitä sosiaalisia vaikutuksia, kuten automaation vaikutus työllisyyteen/työttömyyteen.

Joidenkin mielestä automaatio johtaa korkeampaan työllisyyteen. Erään kirjoittajan mukaan automaation vaikutukset toimivat seuraavasti: Kun automaatio alun perin tuli käyttöön, se herätti laajalti pelkoa. Luulitiin että ihmisten korvaaminen tietokoneistetuilla järjestelmillä johtaisi työttömyyteen (sama ilmiö tapahtui myös mekanisaation kehittyessä vuosisatoja aiemmin). Todellisuus on kuitenkin päinvastainen, vapautunut työvoima mahdollistaa yhä useamman siirtymisen tehdastyöstä toimistotyöhön, joka on yleensä paremmin palkattua. Eräänä mielenkiintoisena ilmiönä on havaittu matalasti koulutettujen alojen palkan nousu useissa teollistuneissa maissa, koska tällaisiin töihin on vaikeampi löytää työntekijöitä, jolloin palkkaus nousee kysynnän ja tarjonnan mukaisesti.

Eräät, kuten teknokraatit, ovat vastakkaista mieltä, ainakin pidemmän ajanjakson kehityksestä. Ensinnäkin automaatio on vasta alkanut ja lyhyen aikavälin olosuhteet peittävät sen pitkäkestoiset vaikutukset. Esimerkiksi monet Yhdysvaltain teollisuustyöpaikoista siirtyivät muihin maihin 1990-luvun alussa, mutta IT-alan samanaikainen kasvu peittää menetetyt työpaikat tilastoissa.

Näyttää siltä, että automaatio vähentää vähän koulutetun työvoiman määrä korvaamalla heidät halvemmilla koneilla, mutta kokonaisvaikutus työvoimaan ei ole selvä. Länsimaiden automatisaatioaste on noussut korkeaksi samalla kun kansalaisten hyvinvointi on kasvanut. Automaation vaikutusta tähän muutokseen ei ole tutkittu kunnolla.