Atomimassa
Wikipedia
Atomimassasta puhutaan, kun käsitellään yksittäisten atomien massoja. Atomimassan yksikkönä käytetään atomimassayksikköä, jonka tunnus on u tai amu. 1 u on määritelty olevan kahdestoistaosa hiili-isotoopin 12C massasta.
1u=1,6605402·10−27kg
Avogadron luku NA ja mooli on määritelty siten, että mooli ainetta, jonka atomimassa on 1 u, painaa 1 gramman:
- 1 u = 1 g/mol
- 1 g = NA · u
Lähes aina puhuttaessa jonkin alkuaineen atomimassasta, käytetään todellisuudessa suhteellista atomimassaa. Suhteellinen atomimassa on alkuaineen isotooppiseoksen erimassaisten atomien atomimassojen pitoisuuksilla painotettu keskiarvo.
Molekyyleille määritellään vastaavasti molekyylimassa.
MOOLIN idea on suhteuttaa atomipainot toisiinsa. Vesi - H2O - sisältää kaksi moolia vetyä ja yhden moolin happea. Laboratoriossa voidaan näin luoda kemialliset suhteet, joilla reaktio menee tasan. Jos on käytettävissä kaksi moolia vetyä (eli yksi mooli H2 = 2 grammaa) ja yksi mooli happea (puoli moolia O2 = 16 grammaa), reaktio on "tasan".
Sama asia on käytettävissä esimerkiksi lääkehoidoissa ja anestesiassa - joissa on tärkeää tietää aineen pitoisuus vaikkapa ihmisruumiissa.
Kaasumoolilla on vielä yksi erityisominaisuus - kaasusta riippumatta yksi mooli on 22.4 litraa (normaalipaineessa ja -lämpötilassa).
Lopulta "mooli" tarkoittaa molekyylien lukumäärää.
