Asikkalan kirkko
Wikipedia
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Vanhin maininta historiankirjoissa Asikkalan seurakunnan olemassaolosta on 1548, jolloin Asikkala mainittiin Hollolaan kuuluvana autiokappelina. Saarnahuone on todennäköisesti ollut olemassa jo jonkin aikaa ennen tätä vuotta.
Vuodelta 1606 on olemassa eräs henkiveroluettelo, jossa on mainittu Hollolassa olevan 3 pappia, nimittäin kirkkoherra ja 2 kappalaista. Asikkalassa ei tällöin ollut vielä pappia, mutta todennäköistä on, että Hollolan papit kävivät määräsunnuntaisin pitämässä jumalanpalveluksia Asikkalan saaarnahuoneessa, ja että Asikkalalaiset ovat muulloin käyneet Hollolan emäkirkolla.
1600-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tapahtui Asikkalan seurakunnassa kaksi merkittävää muutosta: seurakunta saa kirkon ja oman papin. Vuoden 1690 piispantarkastuspöytäkirjassa on maininta kirkon perustamisesta maaliskuun 24. päivänä 1608 ja lopullisesta valmistumisesta elokuun 24. päivänä 1612. Mikäli tieto rakentamisajasta pitää paikkansa, olisi Asikkalan vanha kirkko ollut ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Ensimmäinen täysin varmasti tunnettu Asikkalan kappalainen on herra Eskil, joka mainitaansamanaikaisissa tuomiokirjoissa vuosina 1641-1648. Luultavaa on, että Asikkalaan vasta piispa Rothoviuksen virkakaudella, ehkä suunnilleen 1630-luvulla, on saatu vakinaisesti paikalla asuva kappalainen. Rothovius nimittäin antoi määräyksen, että emäseurakuntien ylimääräisen kappalaisen oli muutettava kappeleihin.
Asikkalan kappeliseurakunnan väkiluku 1700-luvun puolivälissä oli noin 2300 henkeä, mutta vuonna 1805 jo 4248, vuonna 1840 5366 ja 1860 7519 henkeä. Luonnollista oli, että väkiluvun kasvaessa heräsi kysymys Asikkalan muodostamista omaksi kirkkoherrakunnaksi. Lokakuun 26. päivänä 1819 pidettiin pitäjänkokous, jossa yksimielisesti päätettiin, että silloin, kun kysymys Hollolan emäseurakunnan jaosta tulisi esille, oli anottava Asikkalan muodostamista omaksi kirkkoherrakunnaksi. Kysymys tuli uudestaan ajankohtaiseksi, kun Hollolan seuraava kirkkoherra, rovasti Bouncht kuoli vuonna 1846. Hollolan kirkossa pidettiin elokuun 2. päivänä 1846 suuri pitäjänkokous, jossa piispa Cygnaeus itse toimi puheenjohtajana. Päätettiin, että Asikkalasta muodostuisi oma kirkkoherrakunta, ja että siihen liitettäisiin Vesivehmaan, Viitailan ja Lumialan kylät Hollolan emäseurakunnasta.
Kun seurakunta itsenäistyi vuonna 1848, tuli uuden kirkon rakentaminen ajankohtaiseksi. Päätettiin että uusi kirkko oli rakennettava tiilistä ja vanhan kirkon lähellä olevalle niin sanotulle makasiininmäelle. Piirustukset tilattiin arkkitehti Georg Wileniukselta ja ne hyväksyttiin senaatissa 23.8.1877. Kirkon rakentaminen päästiin aloittamaan vuonna 1878. Kivijalka oli valmis jo seuraavana vuonna, ja muurari sai miljoonan tiilen kirkon ulkoseinät muurattua räystäisiin asti ennätyksellisessä 35 päivässä. Kirkko oli lopulta valmis vuonna 1880, ja lokakuun 24. päivänä samana vuonna toimitettiin vihkiminen. Vihkimistoimituksen suoritti piispa A. J. Hornborg. Kirko lämmitettiin alun perin neljällä kaminalla, mutta nykyään kirkon alla hyrrää valtava lämmintä ilmaa puhaltava pumppu. Parvella olevat urut rakensi hollolalainen urkutehdas Jurva vuonna 1902 ja niissä on 32 äänikertaa.
[muokkaa] Nykyaika
Alattaritaulu on hovimaalari Vilhelm Ekmanin vuonna 1862 maalaama ja se oli jo Asikkalan vanhassa kirkossa. Taiteilija Luari Ahlgren valmisti kuorin ikkunoihin 1983 lasimaalaukset Kolmiyhteisen Jumalan vertauskuvina. Kirkon sisäkorkeus on 16 metriä ja tornin risti on 54 metrin korkeudessa. Kirkossa on sivu- ja takalehteri ja siihen mahtuu noin 1200 ihmistä.
[muokkaa] Lähteet
- Asikkalan seurakunnan vaiheet 1547-1947. Fil. maisteri Y. S. Koskimies
