Art Spiegelman

Wikipedia

Spiegelman käyttää signeerauksessaan tyylikkäästi pieniä alkukirjaimia. © Art Spiegelman

Art Spiegelman (s. 15. helmikuuta 1948, Tukholma) on juutalainen amerikanruotsalainen sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja toimittaja. Hänen tunnetuin teoksensa on sarjakuvaromaani Maus.

[muokkaa] Elämä ja teot

Spiegelman oli keskeinen hahmo 1960-1970 -lukujen underground-sarjakuvalehdissä Real Pulp, Young Lust ja Bizarre Sex. Töitään hän julkaisi useilla eri taiteilijanimillä kuten Skeeter Grant, Joe Cutrate ja Al Flooglebuckle. [1]

Vuonna 1968 hän sai hermoromahduksen ja joutui mielisairaalaan, jossa toipui. Myöhemmin samana keväänä hänen äitinsä, Auschwitzin keskitysleiriltä hengissä säilynyt Anja Spiegelman, teki itsemurhan. Spiegelman kuvasi tätä traumaattista kokemustaan sarjakuvassa "Prisoner on the Hell Planet" (Vankina helvetin planeetalla, sairaskertomus), jonka hän myöhemmin liitti osaksi sarjakuvaromaaniaan Maus. Mausissa hän kuvaa myös sitä, kuinka hänen isänsä Vladek, hänkin entinen keskitysleirivanki Auschwitzissa, suhtautui tähän sarjakuvaan.

Spiegelman perusti vuonna 1970-luvun puolivälissä undergroundsarjakuvaa julkaisevan lehden Arcade The Comics Revue yhdessä Bill Griffithin kanssa. 1980 Spiegelman perusti ranskalaissyntyisen vaimonsa Françoise Moulyn kanssa lehden RAW, joka keskittyi kokeilevaan, avantgardeen sarjakuvaan. [2]

Spiegelman vieraili Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla 2003. Siellä hän pohti sarjakuvailmaisun poliittista merkitystä ja kertoi, että hän halusi vaimonsa kanssa osoittaa sarjakuvan olevan muutakin kuin vain supersankariviihdetta perustamalla "taidesarjakuvaa" julkaisevan RAW:n. [3]

Vuonna 1986 hän julkaisi ensimmäisen osan Maus-romaania, Selviytyjän tarina, ja vuonna 1991 toisen osan, Ja täällä vaikeudet alkoivat. Niissä hän kuvasi vanhempiensa tarinaa juutalaisvainojen ja holokaustin aikana. Maus sai Pulitzerin erikoispalkinnon 1992.

Spiegelman oli töissä New Yorker Magazinessa, mutta erosi syyskuun 11. päivän terroristi-iskujen jälkeen. Vuonna 2004 hän julkaisi In the Shadow of No Towers -teoksen, jossa hän kuvasi iskun psykologisia vaikutuksia itseensä. Hän itse oli paikalla New Yorkissa iskujen tapahtuessa. Spiegelman kertoi käyttäneensä myös useita eri piirrostekniikoita tunnetilojaan kuvaamaan. Kirjan toisessa osassa on vanhoja, yhdysvaltalaisia sanomalehtisarjakuvia ja essee, jossa käsitellään amerikkalaisen sielunmaiseman muuttumista tämän median kautta. [4]

Vuonna 2005 Time-lehti valitsi Spiegelmanin maailman sadan vaikutusvaltaisimman henkilön joukkoon. [5]

Spiegelmanin katsotaan edustavan omaelämäkerrallisen sarjakuvan suuntausta. Hänen esikuvanaan on ollut undergroundtaiteilija Justin Green, joka jo vuonna 1972 julkaisi omaa elämäänsä ja ongelmiaan kuvaavan sarjakuvan Binky Brown meets The Holy Virgin Mary. Spiegelman sai innoituksen Greenin sarjakuvasta ja alkoi sarjakuvan muodossa kertoa omaistensa traagista elämäntarinaa. "Olen Justin Greenille hurjan isosti velkaa. Ilman Binky Brownia ei olisi olemassa Mausia. Luullakseni yksi osa viisikulmaisesta Pulitzer-palkinnostani kuuluu hänelle (...) Justin taikoi sarjakuvan ruuduista yksityisiä rippituoleja. Ei ole ollenkaan pieni asia keksiä uusi genre." [6] Muita merkittäviä omaelämäkerrallisia sarjakuvataiteilijoita ovat mm. Marjane Satrapi, Raymond Briggs, Harvey Pekar, Keiji Nakazawa ja Pauli Kallio. [7]

[muokkaa] Bibliografia

[muokkaa] Suomennetut

Maus selviytyjän tarina, Porvoo 1990, WSOY, suomentanut Jukka Snell
Maus selviytyjän tarina 2: Ja täällä vaikeudet alkoivat, Porvoo 1992, WSOY, suomentanut Jukka Snell
Maus selviytyjän tarina (sisältää molemmat osat), Helsinki 2003, WSOY