Ambomaa
Wikipedia
Ambomaa on maakunta Namibian pohjoisosassa. Apartheid-hallinto nimesi sen ovambojen kotimaaksi 1968. Tämä asema purettiin 1989 Namibian itsenäistymisprosessin yhteydessä.
Ovamboihin kuuluu kahdeksan heimoa, joilla on yhteneväinen kulttuuri. Heimojen tai klaanien nimet ovat Ondonga, Ukuanyama, Ukuambi, Ongaqndjera, Ukualuthi, Ombalantu, Onkolonkathi, Ombandja ja Eunda. Suurin osa heimoista elää Namibiassa, mutta Ukuanyamat ja Ombandjat asuvat Angolan puolella. Pääosa Namibian väestöstä, yli miljoona henkeä, kuuluu ovamboihin. Ovambot lasketaan bantukansoihin.
Ambomaan pääosa on hiekkaista tasankoa, jota halkovat oshanoiksi kutsutut matalat, sadekautena täyttyvät joet ja vesiuomat. Ambomaan pohjoisosissa on rehevää subtrooppista kasvillisuutta. Siellä vuotuinen sademäärä, noin 450 mm, tulee sadekauden aikana, jolloin oshanat tulvivat ja voivat peittää 60% Ambomaan alueesta. Siksi ovambot perinteisesti muuttavat alueelta toiselle vuodenajan mukaan.
Ambomaan perinteisiä elinkeinoja ovat karjanhoito, kalastus oshanoissa ja maanviljely. Yleisimmät viljelyskasvit ovat hirssi ja durra. Ovambojen perinteisiä käsitöitä, koreja, puutöitä, nuolia ja norsunluunappeja, myydään muillekin kansoille.
Ambomaan pääuskonto on luterilaisuus. Suomalaiset lähetyssaarnaajat, kuten Martti Rautanen ovat työskennelleet alueella 1870-luvulta asti. Heidän jäljiltään paikallisessa nimistössä on paljon suomalaisperäisiä nimiä kuten Martta, Toivo, Onni, Helmi ja Martti.
