Alitajunta
Wikipedia
Alitajunta on päivätajunnan (valvetajunnan) vastakohta ja tajunnan osa, johon ihminen ei pääse yleensä suoraan kontaktiin valveilla ollessaan. Alitajuntaan ollaan kontaktissa unessa, selkounessa, hypnoosissa, tajuttomuudessa ja transsissa. Yhteyttä alitajuntaan pidetään usein myös luovana tilana.
Alitajunnasta puhuessa voidaan tarkoittaa joko kognitiivista alitajuntaa tai dynaamista alitajuntaa. Dynaaminen alitajunta liittyy psykoanalyyttiseen tai psykodynaamiseen näkemykseen ihmisestä, kun taas kognitiivinen alitajunta liittyy kognitiiviseen psykologiaan eli näkemykseen ihmisestä tietoa käsittelevänä olentoja. Nykypsykologiassa vallitsee yhteisymmärrys siitä, että osa ihmisen psyykkisistä prosesseista tapahtuu automaattisesti ja tiedostamatta. Eri näkemykset eroavat kuitenkin siinä, miten monimutkaisia tai tarkoitushakuisia tiedostumattomat prosessit ovat. Filosofisena haasteena on homunculus-harhan välttäminen.
Psykoanalyyttisessa tutkimuksessa ei käytetä sanaa "alitajunta" (saks. Unterbewusstsein). Sigmund Freud torjui sen artikkelissaan "Das Unbewußte" (1915). Suomen kielessä suositeltavin käännösratkaisu on tiedostumaton, mutta myös muotoja "tiedostamaton" ja "piilotajunta" näkee jopa Freud-suomennoksissa käytettävän, vaikka niitä ei voi pitää yhtä täsmällisinä.
Piilotajunta-käsitettä käytti puolestaan erityisesti Carl Jung, joka esitti, että henkilökohtaisen piilotajunnan lisäksi on olemassa myös kollektiivinen piilotajunta. Tämä ilmenee hänen mukaansa kaikille kulttuureille yhteisissä myyteissä, saduissa ja unissa, sekä tietyissä arkkityyppisissä hahmoissa, joita kulttuureissa muunnellaan yhä uusissa hahmoissa halki vuosituhansien.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Freud, Sigmund 2005: Tiedostumaton. [Das Unbewußte, 1915.] – Murhe ja melankolia sekä muita kirjoituksia, s. 122–157. Vastapaino, Tampere. ISBN 951-768-147-X
[muokkaa] Katso myös
- intuitio
- kollektiivinen alitajunta
- kollektiivinen tietoisuus
- psykoanalyysi
