Aleksanteri Afrodisiaslainen
Wikipedia
Aleksanteri Afrodisiaslainen (200-luku) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi. Hän oli aikansa johtava peripateetikko ja Aristoteleen kommentaattori.
Aleksanteri oli kotoisin Kaarian Afrodisiaksesta. Hän oli Aristokles Messeneläisen oppilas. Hän tuli Ateenaan toisen vuosisadan loppupuolella. Ennen pitkää hänestä tuli Lykeionin peripateettisen koulun johtaja, ja hän luennoi peripateettisesta filosofiasta. Aleksanterin päämääränä oli vapauttaa koulun opetukset Ammonios Sakkaksen uusplatonilaisista ja synkretistisistä vaikutteista, ja palauttaa Aristoteleen puhdas oppi.
Aleksanterilta on säilynyt seuraavat kommentaariot Aristoteleen teoksiin:
- Ensimmäinen analytiikka (Analytica Priora), kirja I
- Topiikka (Topica)
- Meteorologia (Meteorologica)
- Aisteista (De Sensu)
- Metafysiikka (Metaphysica), kirjat I-V, sekä lyhennelmä lopuista kirjoista
Arabialaiset arvostivat suuresti hänen kommentaarioitaan, ja he käänsivät niistä monia.
Aleksanterilta on säilynyt myös joitakin omia teoksia. Näistä merkittävin on Kohtalosta, jossa hän esittää mielipiteensä stoalaista välttämättömyyden ajatusta vastaan. Toinen merkittävä teos oli Sielusta, jossa hän väittää, että ihmisten järki on kehittymätön ja materiaalinen (nous ulikos) sekä erottamaton ruumiista. Hän oli vahvasti kuolemattomuuden ajatusta vastaan. Hän identifioi aktiivin älyn (nous poietikos), jonka toimesta potentiaalinen äly ihmisessä tulee aktuaaliseksi, samaksi kuin Jumala.
Pietro Pomponazzi käytti varhaisen renessanssin aikana Aleksanterin ajatuksia sielun kuolevaisuudesta tomisteja ja averroisteja vastaan.
| Antiikin filosofia |
| Peripateettinen koulukunta |
|
Aristoteles | Aristoksenos | Theofrastos | Straton | Lykon | Demetrios Faleronlainen | Herakleides | Satyros | Eudemos Rhodoslainen | Andronikos Rhodoslainen | Aristokles Messeneläinen | Aleksanteri Afrodisiaslainen |
