Albrecht Dürer
Wikipedia
Albrecht Dürer (s. 21. toukokuuta 1471 – k. 6. huhtikuuta 1528) oli saksalainen taidemaalari ja graafikko, puupiirrosten ja (kupari)kaiverrusten tekijä. Hän tunnetaan parhaiten puupiirrossarjoistaan Apokalypsi (1498), kaksi sarjaa Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta: Suuri passio (1498–1510) ja Pieni passio (1510–1511) sekä useista erillisistä kuparikaiverruksistaan kuten Ritari, kuolema ja paholainen (1513) sekä Melankolia I (1514).
Dürer syntyi Nürnbergissä. Suku oli lähtöisin Unkarista ja saksalaisti suvun nimen Thürer asetuttuaan Nürnbergiin 1455. Isä, myöskin Albrecht nimeltään, oli kultaseppä, joka palveli Hieronymus Helferin apulaisena ja meni vuonna 1468 naimisiin tämän tyttären Barbaran kanssa. He saivat 18 lasta, joista Albrecht oli kolmanneksi (tai toiseksi) vanhin. Albrechtin veljestä Hans Düreristä tuli myös tunnettu taiteilija.
15-vuotiaana Dürer meni kaupungin merkittävimmän taiteilijan Michael Wolgemutin oppipoijaksi. Wolgemut oli tuottelias mutta keskinkertainen pienten myöhäisgoottilaisten töiden tekijä. Dürer oppi maalaamisen lisäksi myös puunleikkaamista ja kuparikaivertamisen perusteita Wolgemutin alaisena. Harjoitteluaikansa lopussa vuonna 1490 hän lähti kiertämään maata (Wanderjahre) kisällijärjestelmän sääntöjen mukaisesti. Hän saapui 1492 Colmariin aikomuksenaan opiskella Martin Schongauerin johdolla, joka oli aikakautensa arvostettu maalaaja-kaivertaja. Hän sai tietää Schongauerin kuolleen edellisenä vuonna mutta sai ystävällisen vastaanoton Schongauerin perheeltä Colmarissa ja Baselissa. Heidän johdollaan hän sai ilmeisesti jonkin verran harjoittaa metallinkaiverrusta ja puunkaiverruksen suunnittelua. Hän lähti Baselista vuonna 1494 ja palasi Nürnbergiin. Tältä kaudelta on vain vähän hänen töitään jäljellä.
Dürer meni naimisiin 9. heinäkuuta 1494 hänen poissaollessaan tehtyjen järjestelyjen mukaisesti paikallisen kauppiaan tyttären Agnes Freyn kanssa.
Syksyllä 1494 Dürer lähti Italiaan ja matkusti mm. Venetsiaaan. Seuraavana vuonna hän palasi Nürnbergiin, missä hän ilmeisesti vietti seuraavat kymmenen vuotta tuottaen suurimman osan kuuluisista piirroksistaan. Venetsialainen taiteilija Jacopo de Barbari asui Nürnbergissä jonkin aikaa vuonna 1500 ja vaikutti Düreriin tutustuttamalla tämän uusiin kehitysaskeliin perspektiiviopin, anatomian ja mittasuhteiden alalla, mikä sai Dürerin aloittamaan näiden tutkimisen. Tämä näkyy mm. kuuluisan kaiverruksen Aatami ja Eeva (1504) ihmisruumiin mittasuhteissa. Kuparikaiverrustekniikassaan hän oli pitkälti itseoppinut ja kehitti edelleen kaiverrustekniikkaa.
Italiassa hän keskittyi maalaamiseen tuottaen mm. muotokuvia ja alttaritauluja. Dürerin piirrokset saavuttivat suosiota ja niitä alettiin kopioida. Venetsiassa saavuttamastaan suosiosta huolimatta hän palasi Nürnbergiin 1507 ja oleskeli Saksassa vuoteen 1520 asti. Hänen maineensa levisi ympäri Eurooppaa ja hän oli hyvissä väleissä kaikkien aikakauden mestareiden kanssa vaihtaen piirroksia mm. Rafaelin kanssa.
Dürerin Venetsiasta paluun ja Alankomaan matkansa välinen aika jaetaan yleisesti sen mukaan minkä tyyppisiä töitä hän pääasiassa teki.
Vuodet 1507–1511 kuluivat pääasiassa piirtämisessä. Hän tuotti tällöin neljä parasta piirrostaan:
- (1507) Aatami ja Eeva ("Adam and Eve")
- (1508) Virgin with the Iris
- (1509) Assumption of the Virgin, alttaritaulu
- (1511) Adoration of the Trinity by all the Saints
Tämän ajanjakson aikana hän viimeisteli kaksi puukaiverrussarjaansa : Suuri passio ("Great Passion") ja Life of the Virgin, molemmat julkaistu 1511 yhdessä Apokalypsi sarjan toisen painoksen kanssa.
Vuosina 1511–1514 Dürer keskittyi puun ja kuparin kaivertamiseen, varsinkin kuparin. Tärkein jakson työ oli "Pienen passion" 37 aihetta puulle, ensijulkaisu 1511, sekä samasta teemasta 15 pientä kuparikaiverrusta vuonna 1512. Vuosina 1513 ja 1514 ilmaantuivat Dürerin kolme kuuluisinta kuparikaiverrusta:
- Ritari, kuolema ja paholainen ("Ritter, Tod und Teufel") - tai yksinkertaisesti Ritari ("Ritter"), kuten hän kutsui sitä, 1513)
- Melankolia ("Melancholia"), 1514 ja
- Pyhä Hieronymus työhuoneessaan, 1514.
Vuosina 1515-1520 hän tuotti erityyppisiä töitä. Muotokuvia pellavalle 1516, eriaiheisia kaiverruksia, kokeiluja rauta- ja sinkkilevyille syövyttämisestä sekä keisari Maksimilian I:lle tehtyjä töitä ennen tämän kuolemaa vuonna 1519.
Kesällä 1520 Dürer teki neljännen ja viimeisen matkansa yhdessä vaimonsa ja palvelijansa kanssa Alankomaihin osallistuakseen uuden saksalais-roomalaisen keisarin Kaarle V kruunajaisiin Aachenissa ja saadakseen uusia työtehtäviä. Hän teki useita piirustuksia vieraillessaan matkalla eri kaupungeissa ja palasi heinäkuussa 1521 kotiin matkalta, jonka aikana hän oli sairastunut tunnistamattomaan sairauteen, mikä vaikutti häneen loppuelämänsä ajan.
Nürnbergissä hän alkoi työskennellä uskonnollisten kuvien parissa, mutta mitään suurempia töitä ei enää syntynyt luonnoksia lukuun ottamatta. Tähän vaikutti hänen heikentyvä terveytensä ja aika, jonka hän käytti teoreettisiin töihinsä, kuten geometriaan, perspektiivioppiin, ruumiin mittasuhteisiin ja linnoittautumisen tutkimiseen. Hän ei ollut lahjakas kirjoittaja mutta teki kovasti töitä kirjoitustensa eteen.
Viimeisinä vuosinaan hän teki vain vähän taidetta. Maalauksista mainittakoon Hieronymus Holtzschuherin muotokuva, Madonna ja lapsi vuodelta 1526 ja kaksi paneelia joissa näemme pyhän Johanneksen ja Pietarin edustalla ja pyhän Paavalin ja Markuksen taustalla. Kuparikaiverruksia Dürer teki vain muutaman muotokuvan, kuten Mainzin kardinaali-vaaliruhtinas, Frederik III Viisas, Saksin vaaliruhtinas ja hänen ystävänsä humanistiset oppineet Willibald Pirckheimer, Melanchthon ja Erasmus.
Elinaikanaan Dürer sai viimeisteltyä ja julkaistua kaksi kirjaa: geometriaa ja perspektiiviä käsittelevä julkaistiin Nürnbergissä vuonna 1525 ja linnoittautumista käsittelevä 1527. Ihmisruumiin mittasuhteita käsittelevä teos julkaistiin pian hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1528.
Düreriä pidetään aikakautensa suurimpana saksalaisena taiteilijana, ensimmäisenä saksalaisena protestanttisena renessanssitaiteilijana. Hän oli hyvin monipuolinen ja arvostettu jo elinaikanaan, omasta mielestään arvostetumpi ulkomailla kuin kotimaassaan. Dürer sekä syntyi että kuoli Nürnbergissä. Hänen kaiverruksilleen ja piirroksilleen oli ominaista yksityiskohtien runsaus ja suurikokoisuus ja ne olivat jo hänen elinaikanaan laajalti monistettuja.
Katso myös: varhaisrenessanssin maalaustaide
[muokkaa] Teoksia
 Ecce Homo, 1490-1492. |
 Omakuva, 1493. |
 Omakuva, 1500. |
 Aatami ja Eeva, 1507. |
 Alte mit Geldbeutel, 1507. |
 Sarvikuono, kaiverrus, 1515. |
 Ritari, kuolema ja paholainen, 1513. |
 Rukoileva Maria, 1518. |
